Opetussuunnitelma

Asukas- ja asiakaslähtöisyys
Oppilaiden ja heidän huoltajiensa erilaisia tarpeita ja tavoitteita arvostetaan koulun toiminnassa. Koulun toimintaa kehitettäessä otetaan huomioon asiakkailta saatu palaute.

Suvaitsevaisuus ja tasa-arvo
Hyvään kouluyhteisön ilmapiiriin kuuluu, että jokainen yhteisön jäsen on tärkeä ja että yhteisöllisyys ja yksilöllisyys kulkevat rinnakkain. Lähtökohtana on kaikille avoin koulu, jossa oppilas on aktiivinen toimija. Koulutuksellisen tasa-arvon mukaisesti huolehditaan siitä, että jokainen espoolaislapsi ja -nuori saa perustietojen ja -taitojen, jatko-opintojen ja kansalaistoiminnan kannalta hyödyllisen opetuksen.

Luovuus ja innovatiivisuus
Oppilaita, opettajia ja koulun muuta henkilöstöä kannustetaan kehittämään ja kokeilemaan uusia toimintamuotoja. Koko kouluyhteisölle on tärkeää oppimisen ilon säilyttäminen sekä jatkuvan itsensä kehittämisen halu. Koulutyön innovaatioita ja parhaita käytäntöjä jaetaan tietoverkossa ja muilla foorumeilla.

Kumppanuus ja yhteisöllisyys
Koulua kehitetään yhteistyössä kotien ja muun lähiyhteisön kanssa. Yhteistyölle asetetaan opetussuunnitelmassa tavoitteet, joiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Uusia yhteistyökumppaneita ja mahdollisuuksia etsittäessä huomioidaan mm. monikulttuurisen yhteiskunnan, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen, kansainvälisyyden ja monipuolisen elinkeinorakenteen suomat mahdollisuudet.

Tuloksellisuus ja vaikuttavuus
Oppilaan kasvu ja omista lähtökohdista käsin tapahtuva tietojen ja taitojen opettelu, opiskelu ja omaksuminen sekä menneisyyden tunteminen ja tulevaisuuden haasteisiin valmistautuminen ovat opetustoiminnan keskiössä. Opetuksen tukipalveluissa on keskeistä ennalta ehkäisevä toiminta sekä mahdollisimman varhainen vastaaminen erityisen tuen tarpeisiin. Yhteistyössä päivähoidon henkilöstön ja muiden asiantuntijoiden kanssa taataan tuen jatkuvuus lapsen siirtyessä perusopetukseen. Opetuksen järjestämistä ja sen tuloksellisuutta arvioidaan suunnitelmallisesti.

Kestävä kehitys
Koulujen arkipäivässä toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, mikä otetaan huomioon jo koulutilojen suunnittelussa.

Ymmerstan koulun arvot

YMMERSTASSA JOKAISEN TARINA ON TÄRKEÄ.
Kunnioitamme jokaisen oikeuksia, tarpeita ja tavoitteita.
Kohtaamme toisemme kiireettömästi ja ystävällisesti.
Otamme huomioon toistemme erilaiset taustat ja lähtökohdat.

YMMERSTASSA RAKENNETAAN YHTEISTÄ TARINAA.
Kannamme yhdessä vastuun opetus- ja kasvatustehtävästämme.
Toimimme siten, että kaikilla on mahdollisuus osallistua.
Otamme huomioon toistemme vahvuudet ja olemme valmiita tukemaan toinen toisiamme.

YMMERSTASSA JOKAINEN OSALLISTUU TURVALLISEN PÄIVÄN LUOMISEEN.
Toinen toisiamme arvostaen luomme turvallisen ilmapiirin.

YMMERSTASSA OPITAAN OPPIMISEN TAITOJA.
Oppimisen lähtökohtana on oppimisen ilo ja erilaisten oppijoiden kannustaminen.

Espoon suomenkielisen opetustoimen toiminta-ajatus

Espoon suomenkielinen opetustoimi tarjoaa lapsille ja nuorille korkeatasoiset, monipuoliset ja alueellisesti tasapuoliset koulutusmahdollisuudet. Toiminnan lähtökohtana on koulutuksellinen tasa-arvo, joka huomioi oppijan yksilölliset ominaisuudet

Ymmerstan koulun toiminta-ajatus

Ymmerstan koulussa jokaisen tarina on tärkeä. Turvallisessa ja innostavassa ympäristössä harjoittelemme yhdessä oppimisen taitoja.

2.Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet

Espoon opetustoimen tavoitteet

Kasvatus- ja opetustyön päämääränä on oppilaan kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan vastuulliseen ja kriittiseen jäsenyyteen.
Yleisenä kasvatuksen ja opetuksen tavoitteena on, että oppilas kasvaa yksilönä ja ryhmän jäsenenä ja oppii oppimaan. Kouluyhteisön tavoitteena on tukea koululaisen kasvua siten, että se edistää tasapainoisuutta ja tervettä itsetuntoa, vastuullisuutta, yhteistyökykyä, suvaitsevaisuutta, terveyden ja hyvinvoinnin vaalimista, kasvua hyviin tapoihin sekä luottamusta itseen, toisiin ja tulevaisuuteen. Oppilaan kasvua elinikäiseksi oppijaksi edistävät oppimisen halu ja työnteon arvostaminen, hyvät työskentely- ja yhteistyötaidot, kehittyneet ajattelun, tiedonhallinnan ja viestinnän taidot, luovuus, vankka yleissivistys ja avara maailmankuva.

Ymmerstan koulun tavoitteita edellisen lisäksi

Oppilas tutustuu Espoon ja pääkaupunkiseudun rikkaaseen kulttuuriympäristöön. Oppilas kasvaa Ymmerstan koulussa kirjallisessa ympäristössä, yhteistyössä kirjallisuuden alan toimijoiden kanssa. Hän oppii monikansallisessa- ja kulttuurisessa ympäristössä suvaitsevaisuutta, ymmärrystä ja rikastaa omaa elämanpiiriään tutustumalla eri maista Suomeen muuttaneisiin lapsiin.

3.Kieliohjelma

Espoon suomenkielisen opetustoimen kieliohjelma

• Kaikilla palvelualueilla tarjotaan A-kielenä englantia, ranskaa, ruotsia ja saksaa.

• Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A1-kielenä tai A2-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat A1-kieleksi jonkin muun kielen kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa A2-kielenä englanti.

• Samassa alakoulussa muu kieli kuin englanti ei voi olla sekä A1- että A2-kielenä.

• A2-kielen opetus aloitetaan kaikissa peruskouluissa neljänneltä vuosiluokalta.

• Kaikilla palvelualueilla tarjotaan joko varhennettua kieltenopetusta, kaksikielistä opetusta, kielikylpy- tai vieraskielistä opetusta.

• Jokainen ala-asteen koulu tarjoaa englannin kielen lisäksi yleensä yhden muun kielen.

• Alkavan A-kielen minimioppilasmäärä on 14 oppilasta. Pakankylän ja Nuuksion koulujen alkavien A2-kielien ryhmäkoko on 10 oppilasta.

• Uusi kieliohjelma astuu voimaan 1.8.2004 alkaen asteittain. Kielivalintansa keväällä 2003 tehneet jatkavat tuolloin voimassa olleen kieliohjelman mukaisesti myös yläkoulussa. Uusissa yläkouluissa kieliohjelma astuu voimaan koulun valmistuttua.

Ymmerstan koulun kieliohjelma

Koulun A1-kieli on englanti ja A2-kielenä tarjotaan ranskan kielen opiskelua. Englannin opiskelu alkaa 3.luokalla ja ranskan opiskelu 4.luokalla.

Lukuvuosina 2003-04, 2004-05, 2005-06 tarjoamme koulusamme myös A1-saksan kielen ja A2-englannin opetusta niille, jotka ovat aloittaneet tämän kielen opiskelun Tuomarilan koulussa.

4.Noudatettava paikallinen tuntijako

Espoon suomenkielisen koulutoimen tuntijaon perusteet

Vuosiluokilla 1-6 taito- ja taideaineiden valtakunnallisten välystuntien käytöstä päättää koulu osana tuntijakoa. Näitä vuosiviikkotunteja ei voi koulukohtaisesti nimetä muilla oppiainenimikkeillä kuin musiikki, kuvataide, käsityö tai liikunta. Koulujen tulee vuosiluokilla 1-2 sijoittaa nämä välystunnit musiikkiin, kuvataiteeseen tai käsityöhön.

Espoon omaan välykseen kuuluvat 5 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 1-4 voidaan nimetä koulun päättämällä tavalla.

Ymmerstan koulun tuntijako

Koulun oma välys 1. ja 2. luokilla on käytetty niin, että matematiikassa on 4 tuntia viikossa ja taito- ja taidevälys on sijoitettu kuvataiteeseen (2 tuntia viikossa). 3.-4. luokkien koulun välys on käytetty oppilaanohjaukseen ja erityisesti tiedonhallintataitojen opiskeluun siten, että 3. luokalla sitä opiskelllaan 1 tunti viikossa ja 4. luokalla 2 tuntia viikosssa. Taito- ja taidevälys on käytetty kuvataiteeseen ja käsityöhön siten, että molempia on 2 tuntia viikossa. 5.-6.luokilla taito- ja taidevälys on käytetty musiikin ja kuvataiteen opetukseen siten, että musiikkia on 2 tuntia viikossa ja kuvataidetta 3 tuntia viikossa. Kuvataiteen kolmas tunti on varattu erityisesti poikkitaiteellisiin projekteihin (kts. ilmaisukasvatus).

Ymmerstan koulussa resurssoidaan erityisesti kirjallisuuden, ilmaisutaidon, tieto- ja viestintätekniikan sekä tiedonhallintataitojen opetukseen. Näiden sisältöjen opetukseen varataan resurssitunteja, jolloin resurssiopettajat opettavat yhdessä luokanopettajan kanssa. Tuntiresurssi perustuu jakotuntien käyttöön joiden määrä vaihtelee vuosittain koulun tuntikehyksen mukaan.

oppiaine	1.lk	2.lk	3.lk	4.lk	5.lk	6.lk
äidinkieli ja kirjallisuus	7	7	5	5	4	5
A1-kieli (EN)			2	2	2	2
A2-kieli (RA)				2	2	2
matematiikka	4	4	4	4	4	4
ympäristö- ja luonnontieto	2	2	3	2
biologia ja maantieto					2	1
fysiikka ja kemia					1	1
uskonto/elämänkatsomustieto	1	1	1	1	2	2
historia					1	2
musiikki	1	1	1	1	2	2
kuvataide	2	2	2	2	3	3
käsityö	1	1	2	2	2	2
liikunta	2	2	2	2	2	2
opo/tiedonhallinta			1	2
yhteensä	20	20	23	23 / 25	25 / 27	26 / 28
taideaineiden välys	1	1	2	2	3	3
koulukohtainen välys	1	1	1	2

5. Koulun toimintakulttuurin kuvaus

Espoon suomenkielisen koulutoimen toimintakulttuuri

Espoon kouluverkoston kehittämisen tavoitteita on tarjota oppilaille ajanmukainen, virikkeinen, viihtyisä ja turvallinen oppimisympäristö. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa onnistumisen kokemuksia, kasvun ja oppimisen haasteita sekä tukea, apua ja ohjausta. Oppimisympäristöjä kehitettäessä huomioidaan oppilaiden ikä ja kehitystarpeet.

Koulu on turvallinen työskentelypaikka kaikille, ja siellä jokaisella on työrauha. Koulussa vaalitaan avointa toimintakulttuuria. Espoossa edistetään myös mm. kouluyhteisöjen hyvinvointia ja johtamiskulttuuria sekä kiinnitetään huomiota joustaviin opetusjärjestelyihin.

Opetuksessa käytetään oppilaita osallistavia ja vuorovaikutteisia työtapoja. Samat periaatteet ohjaavat yhteistyötä huoltajien ja ympäröivän yhteiskunnan toimijoiden kanssa.

Espoon monimuotoinen luonto, kulttuurimaisema, rakennettu ympäristö, vireä elinkeinoelämä ja kulttuuri tarjoavat pohjan tutustua historiallisiin juuriin, nykypäivään ja tulevaisuuden haasteisiin.

Kaupungin koulujen toimintakulttuuriin kuuluu vahva tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö. Yhdessä koulujen kehittyvien kirjasto- ja tietopalvelujen sekä ajanmukaisten ja monipuolisten oppimateriaalipalveluiden kanssa rakentuu vahva pohja tiedonhallinnan taidoille ja tutkivalle työotteelle, joilla on suuri merkitys elinikäisen oppimisen kannalta.

Ymmerstan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristö

Oppimiskäsitys ja -ympäristö sekä työtavat

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Yhteistyötä ja yhteistoiminnallisia menetelmiä painotetaan. Oppimisessa hyödynnetään jokaisen asiantuntijuutta, niin aikuisen kuin lapsen.

Oppimisen seikkailu sisältää tutkimista, itse tekemistä, kokemuksia ja elämyksiä. Aktiivinen ja vuorovaikutteinen oppimistapa mahdollistaa uuden tiedon luomisen. Aktiivinen oppimisprosessi edellyttää jatkuvaa itsearviointia.

Koulutilojen käyttö suunnitellaan yhdessä pedagogisesti järkevällä ja joustavalla tavalla.
Koulutilojen avoimuus ja läpinäkyvyys sekä pintojen värimaailma ja monipuoliset materiaalit luovat esteettisesti miellyttävän ympäristön. Koulun kirjasto ja tietokoneluokka muodostavat yhteisen avoimen tietokeskuksen, jota oppilaat voivat käyttää myös itsenäisesti. Kotiluokkien solujen aulatiloissa sijaisevat tietokoneet ovat käytettävissä tiedonhakuun ja itsenäiseen työskentelyyn. Kirjaston ja aulatilojen kalustus ohjaa aktiiviseen ryhmätyöskentelyyn. Koulun käsityöluokkien ja tiedeluokan vierekkäinen sijoittelu luo mahdollisuuksia monipuoliseen projektityöskentelyyn.
Koulun piha-alueen ulkokatsomoita voidaan käyttää opiskelun tukena. Viheralueiden monipuolinen kasvillisuus antaa virikkeitä lajintuntemuksen opiskeluun.

Koulun keskeiset toimijat ovat oppilas, opettaja, vanhemmat sekä muut yhteistyötahot. Perusedellytys yhteistyölle on avoimuus ja sen jatkuva kehittäminen. Yhteistyö toteutuu eri toimijoiden välisissä vuorovaikutustilanteissa.

Ymmerstan arvoista syntyvät toimintaperiaatteet:

1. Turvallisuus ja sopu

Kouluun luodaan yhdessä turvallisuus- ja hyvinvointisuunnitelma. Sopu-kansiossa kuvataan koulun toimintatavat kiusaamis- ja ristiriitatilanteiden selvittämiseksi. Lisäksi oppilashuoltoryhmän toiminta tukee sopua ja pyrkii ennaltaehkäisemään konflikteja.

2. Yhteiset säännöt

Koulussa kehitetään yhteisiä sääntöjä siten että kaikilla on mahdollisuus osallistua niiden luomiseen. Yhteisiin sääntöihin sitoutuminen on tärkeää. Kohteliaisuus, toisen huomioiminen ja hyvät tavat ovat meille tärkeitä. Koulun kaikki tilat ovat rauhallisia tiloja ja oppimista varten.

3. Kiireettömyys

Koulun toiminnassa annetaan aikaa työskentelyn ja toimitatapojen kehittämiselle. Toimintatavoilla pyritään tukemaan ihmisten kiireetöntä kohtaamista.

4. Osallistuminen

Koulussa pidetään tärkeänä sitä, että kaikki osallistuvat toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arvioimiseen. Toimintaa kehitetään niin, että vanhemmat, henkilökunta ja oppilaat voivat osallistua. Erilaiset vanhempaintoimikunnat, oppilasparlamentti, luokkakokoukset ja henkilökunnan tiimityö sekä yhteiset kokoukset mahdollistavat osallistumisen.

5. Koulun profiili

Kirjallisuus on läpäisevä periaate kaikissa oppiaineissa. Koulukirjasto on oppimisen keskus, jossa harjoitellaan aktiivisen oppimisen ja tiedonhallinnan taitoja. Koulukirjasto, kirjallisuuden opetuksen elämykselliset menetelmät ja ilmaisutaitojen kehittäminen ovat keskeisiä koulun toiminnassa.

6. Aihekokonaisuuksien toteuttaminen

Aihekokonaisuuksien toteuttaminen Espoon suomenkielisissä kouluissa

Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin.

Aihekokonaisuudet on kirjattu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin omana kokonaisuutenaan, mutta niiden pääasiat sisältyvät myös eri oppiaineisiin niille luonteenomaisista näkökulmista. Koulun opetussuunnitelmaa laadittaessa aihekokonaisuuksia täsmennetään, ajankohtaistetaan ja konkretisoidaan yhteisten ja valinnaisten oppiaineiden sekä koulun yhteisten tapahtumien kuvauksessa, ja niiden tulee lisäksi näkyä koulun toimintakulttuurissa.
Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa koulu voi ottaa huomioon Espoon ja koko pääkaupunkiseudun sekä erityisesti oman lähiympäristönsä tarjoamat mahdollisuudet. Aihekokonaisuuksien toteuttamiseen voi ottaa mahdollisuuksien mukaan myös yhteistyökumppaneita.

Opetussuunnitelman perusteissa määritellyt aihekokonaisuudet ovat:

1. Ihmisenä kasvaminen
2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
3. Viestintä ja mediataito
4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
6. Turvallisuus ja liikenne
7. Ihminen ja teknologia

Kaikkien aihekokonaisuuksien yhteisenä kantavana periaatteena on tulevaisuusnäkökulma, jolloin tavoitteena on, että oppilas oppii kehitysvaiheensa edellyttämällä tavalla
- havainnoimaan ja analysoimaan nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä, kohteena oma elämä, kotiseutu, Suomi ja muu maailma,
- esittämään perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta,
- pohtimaan oman toimintansa vaikutusta siihen, millaiseksi tulevaisuus muodostuu,
- arvioimaan omaa elämäntapaansa tulevaisuusnäkökulmasta sekä tekemään valintoja ja toimimaan tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta.

Perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla paneudutaan erityisesti aihekokonaisuuteen ihmisenä kasvaminen. Aihekokonaisuuksien eri osa-alueita on tarkoituksenmukaista käsitellä oppilaiden kehitysvaiheelle luonteenomaisissa yhteyksissä.

Koulu voi lisäksi sisällyttää opetussuunnitelmaansa omia aihekokonaisuuksia. Aihekokonaisuudet koulu kirjaa omaan opetussuunnitelmaansa ja tarvittaessa lukuvuosisuunnitelmaan. Eri oppiaineiden yhteyteen on merkitty aihekokonaisuuksien toteutuminen lyhenteellä (esim. AK 3).

Aihekokonaisuudet Ymmerstan koulussa

1. Ihmisenä kasvaminen

Kun oppilas kokee tulleensa kuulluksi ainutkertaisena yksilönä ja hänelle tarjotaan mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin, hänen siteensä ympäröivään yhteisöön vahvistuu. Ymmerstan koulussa yksilön kasvua yhteisössä pyritään tukemaan monin tavoin.
Ymmerstan koulussa kaikki aikuiset toimivat esimerkkinä ja osallistuvat kaikkien lasten kasvatustyöhön. Koko koulun yhteisöllisyyden kehittymistä tuetaan mm. yhteisellä lukuhetkellä perjantaisin ja järjestämällä erilaisia tilaisuuksia, juhlia ja teemaviikkoja, joihin kaikki osallistuvat. Opiskelussa käytettävät yhteistoiminnalliset menetelmät kasvattavat oppilaita yksilönä ja ryhmän jäseninä kantamaan vastuuta omasta ja muiden oppimisesta. Oppilaiden keskinäinen tuntemus ja toisten kunnioitus on onnistuneen koulupäivän lähtökohta. Tähän tavoitteeseen pyritään toteuttamalla luokkien ja opettajien välistä yhteistyötä. Tämä näkyy koulussa mm. erityisoppilaiden integroimisena yleisopetukseen sekä kummioppilastoimintana.
Oppilaiden osallisuutta ja vastuuseen kasvamista harjoitellaan myös toimimalla ruokala- tai kirjastojärjestäjinä sekä toimimalla sovittelijaoppilaina keskinäisissä ristiriitatilanteissa.
Koulussa toimii myös oppilasparlamentti, jonka toiminnalla vahvistetaan oppilaiden käsitystä omista vaikutusmahdollisuuksista koulun toiminnassa.

Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuutta toteutetaan myös draamakasvatuksen avulla. Draamatuntien tavoitteena on oppilaiden itseluottamuksen ja -tuntemuksen lisääminen sekä oman ainutkertaisuuden ymmärtäminen. Draamakasvatuksen tavoitteista ja sisällöistä kerrotaan lisää kohdassa opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa.

2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Ymmerstan koulun painotusalueena kirjallisuuden opetus luo hyvät mahdollisuudet kulttuuri-identiteetin ja kansainvälisyyden aihekokonaisuuden toteuttamiseen.

Ymmerstassa jokaisen tarina on tärkeä. Tarinat kasvavat omasta historiastamme. Monikulttuurisessa koulussa kansainvälisyys ja erilaiset kulttuurit näkyvät niin arjessa kuin juhlissa. Muihin kulttuureihin tutustumme myös lukemalla satuja, kertomuksia ja kirjallisuutta.eri maista.

Aihekokonaisuus näkyy myös teemapäivissä ja -jaksoissa: esim. Kalevalan päivä, kansainvälinen koulukirjastopäivä, nälkäpäivä, ruusun ja kirjan päivä sekä tarinoiden yö. Vietämme vuosittain Suomen kirjallisuuden merkkihenkilöiden juhlapäiviä.

Ymmerstan koulussa rakennetaan vahvasti koulun omaa kulttuuri-identiteettiä: olemme lukijoiden yhteisö.

3. Viestintä ja mediataito

Oppilaat kasvavat kriittisiksi viestintä- ja mediataitojen tuntijoiksi. Mediakriittisyyteen ohjataan tutkimalla eri medioita (esim. sanoma- ja aikakauslehdet, televisio-ohjelmat). Koulun kotisivut on luotu ja niitä päivitetään. Oppilaat tuottavat myös itse materiaalia koulun verkkosivuille.

Tiedonhallintaan ja tiedon välittämiseen ohjataan systemaattisen portaittain etenevän tiedonhallinnan opetussuunnitelman mukaan.

Oppilaat saavat ilmaisutaidon opetusta eri luokka-asteilla opetussuunnitelman mukaan.

Oppilaat saavat myös kokemuksia aidosta verkkotyöskentelystä ja -viestinnästä Opit-oppimisympäristössä. Opettajilla luokkineen on mahdollisuus osallistua Netlibris-hankkeen kirjallisuuspiireihin. Lisäksi voidaan osallistua ulkopuolisten tahojen mediahankkeisiin (esim. Espoon kaupungin, korkeakoulujen ja Nokian yhteiseen Mediapolkukerhoon).

Koulumme 5.- ja 6.-luokkaisia pyritään vuosittain kouluttamaan koulun ääni- ja valotekniikan hoitajiksi. Tätä taitoa ja tietämystä käytetään juhlissa ja muissa tilaisuuksissa.

4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

Ymmerstan koulussa harjoitellaan vastuun kantamista ja osallistumista erityisesti oppilasparlamentin ja vertaissovittelijoiden toiminnassa. Oppilasparlamentin luokkaedustajat valitaan vuosittain demokraattisesti. Parlamentilla on neuvoa antava rooli koulun toiminnassa ja sillä on vuosittain käytössä pieni budjetti, jonka käyttöä suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä.

Vertaissovittelijat valitaan eri luokka-asteilta ja heidän toimintaansa ohjataan ja opastetaan vuosittain.

Ymmerstan ruokaraati kokoontuu kahdesti lukuvuodessa ja siinä on edustajina yksi vanhempi, oppilas, emäntä, rehtori, opettaja ja terveydenhoitaja. Ruokaraati pyrkii kehittämään ruokailua ja ohjaamaan ruokailutottumuksia terveellisiksi ja ruokahetkeä myönteiseksi yhteiseksi tilanteeksi.

Leirikoulu- ja retkitoiminnan suunnittelulla oppilaat voivat harjoitella pienimuotoista yrittäjyyttä, kun hankkeen kustannuksia arvioidaan ja varainhankintaa kehitellään.

5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

Ymmerstan koulussa pyritään huomioimaan hankinnoissa kestävät ratkaisut. Koulussa harjoitellaan jätteen lajittelua arjen toiminnoissa ja energian säästöä (esim.valojen ja tietokoneiden sammuttaminen käytön jälkeen). Mahdollisuuksien mukaan järjestetään kirpputoreja ja tavaroiden vaihtotoreja yhteistyössä vanhempien kanssa. Järjestyssäännöt ohjaavat koulun jäseniä pitämään huolta koulusta ja sen ympäristöstä, sisällä ja ulkona. Oppilasparlamentti osallistuu koulun hyvinvoinnin ylläpitoon ja kehittämiseen. Kummioppilas- ja vertaissovittelijatoiminnalla edistetään oppilaiden henkistä hyvinvointia. Ruokalassa harjoitellaan hyviä ruokatapoja ja vuorovaikutustaitoja rauhallisessa tunnelmassa. Yhteisissä ruokailutilanteissa opitaan arvostamaan hyvää ja terveellistä ruokaa. Oppilaat toimivat vastuutehtävissä mm. ruokalassa, kirjastossa, juhlien järjestämisessä, siivoustalkoissa, luokkajärjestäjinä. Hyviä tapoja harjoitellaan yhdessä monenlaisissa tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolisilla retkillä.

6. Turvallisuus ja liikenne

Koulun järjestyssäännöt ohjaavat liikkumaan turvallisesti koulun alueella ja koulumatkalla. Erityisesti retkitilanteissa harjoitellaan turvallista liikkumista ja liikennesääntöjä käytännössä. Lukuvuoden alussa oppilaiden kanssa harjoitellaan liikenneturvallisuutta koulun ympäristössä. Yhteistyö vanhempien ja aluepoliisin kanssa luo varmuutta liikennetottumuksiin. Ymmerstan koulun Sopu-kansiossa (liite) kuvataan miten koulussa pyritään ehkäisemään riitoja, väkivaltaa ja kiusaamista. Vastuun portaat ja vertaissovittelu ovat koulussa käytössä riitatilanteiden selvittelyssä. Työturvallisuuteen kiinnitetään erityisesti huomiota käsityön ja liikunnan opetuksen yhteydessä, jolloin harjoitellaan turvallisia työtapoja käytännössä. Turvallisuuskansiossa (liite) on lisäksi suunnitelmat erilaisten kriisien varalle. Koulussa harjoitellaan vuosittain pelastautumista onnettomuuden sattuessa. Syksyllä perehdytään oppilaiden kanssa turvallisuussuunnitelmaan ja keväällä on käytännön poistumisharjoitus. Oppilashuoltoryhmän jäsenet muodostavat koulun kriisiryhmän.

7. Ihminen ja teknologia

Oppilas saa perustiedot teknologian merkityksestä arkielämässä ja oppii tekemään eettisiä valintoja teknologian soveltamisessa.

Oppilas tutustuu koulussa käytössä oleviin teknisiin välineisiin ja teknologiaan (esimerkiksi piirtoheitin, cd-soitin, äänentoistojärjestelmät, dataprojektori, valaisulaitteet, ovikellot, lukot, kulunvalvonta, LVI-tekniikka).

Tieto- ja viestintätekniikan taitojen opetuksen suunnitelma on kirjattu vuosiluokittain kohdassa tietostrategia.

Kaikessa koulun toiminnassa otetaan huomioon turvalliset työtavat. Laitteiden käytön opetuksen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota niiden asianmukaiseen ja taloudelliseen käyttöön ihmisen jokapäiväisen elämän helpottajana.

Tavoitteena on oppia, että ihminen ohjaa ja käyttää laitteita ja teknologiaa apuvälineinään eikä suunnittele toimintaansa laitteiden ehdoilla. Arvovalinnat ja ergonomiset työasennot kuuluvat osana opiskeluun. Koulun vanhimpien oppilaiden joukosta pyritään vuosittain kouluttamaan juhlien tekniikkaa hoitavat oppilaat.

7. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa

Ymmerstan koulun keskeiset ja syventävät oppisisällöt ja opiskelumenetelmät

Kirjallisuuskasvatus on Ymmerstan koulussa läpäisevä periaate kaikissa oppiaineissa.
Koulukirjasto on oppimisen keskus, jossa harjoitellaan aktiivisen oppimisen ja tiedonhallinnan taitoja. Koulukirjaston käyttö, kirjallisuuden opetuksen elämykselliset menetelmät ja ilmaisutaitojen kehittäminen ovat keskeisiä tavoitteita koulun toiminnassa.

Keskeiset opetusmenetelmät Ymmerstan koulussa

yhteistoiminnallinen oppiminen (YTO)
tiedonhallinnan opiskelu, oppimaan oppimisen prosessin harjoittelu
kirjaston käyttö
toiminnalliset menetelmät

Kirjallisuuden ja luovan kirjoittamisen opetussuunnitelma on tarkennettu kohdassa Äidinkieli ja kirjallisuus. Tiedonhallintataitojen sekä tieto- ja viestintätekniikan tarkennettu opetussuunnitelma on kohdassa tietostrategia.

Ilmaisukasvatus on osa Ymmerstan koulun profiilia. Ilmaisukasvatus toteutetaan osana eri oppiaineiden opetusta. Vuorovaikutus- ja ilmaisutaitojen opiskelu korostuu etenkin äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä taito- ja taideaineissa kuten musiikissa, liikunnassa ja kuvataiteessa. Draamaa käytetään opetusmenetelmänä eri luokka-asteilla ja eri oppiaineissa.

Draamatunnit toteutetaan eri oppiaineiden integraationa. Draamatunnit ovat ensisijaisesti osa äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta, mutta niihin integroidaan aineksia musiikista, liikunnasta ja kuvataiteesta. Viidennellä luokalla kuvataide on korostetummin esillä draamatunneilla. Lisäksi draamakasvatuksen avulla toteutetaan ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuutta. Draamatunnit voidaan toteuttaa yksittäisinä oppitunteita tai ne voidaan sitoa erilaisiin projekteihin.

Ilmaisulliset tavoitteet:
- Rohkeus ja ilo ilmaista itseään
- Omiin ilmaisumahdollisuuksiin tutustuminen ja niiden laajentaminen (minä ilmaisijana)
- Itseluottamuksen ja -tuntemuksen lisääminen ja oman ainutkertaisuuden ymmärtäminen (minä yksilönä)

Esteettiset tavoitteet:
- Taiteellisen tajun kehittyminen
- Esiintymistaitojen kehittyminen
- Taiteen vastaanotto: omat kokemukset ja elämykset sekä niiden jakaminen

Sosiaaliset tavoitteet:
- Turvallisen ja avoimen ilmapiirin luominen, joka antaa mahdollisuuksia ilon ja elämysten kokemiseen sekä hassutteluun
- Toimiminen ryhmän ja yhteisön jäsenenä (minä ryhmässä)
- Kontaktin luominen toisiin
- Rohkeus esiintyä ryhmän jäsenenä

Keskeiset sisällöt:

- Draamaleikit ja -harjoitukset
- Draamatarinat
- Kerronta
- Esiintyminen ryhmän jäsenenä
- Mahdolliset taidekasvatuksen projektit, joissa korostuu oppilaiden mukanaolo prosessin kaikissa vaiheissa

Työtavat:

Työtavat ovat lapsikeskeisiä ja vuorovaikutteisia. Toimitaan yksin, parin kanssa ja ryhmässä.

Esimerkkejä draaman työtavoista:
- leikit ja pelit
- tutustumis- ja kontaktiharjoitukset
- aistiharjoitukset
- keskittymisharjoitukset
- mielikuvaharjoitukset
- eläytymisharjoitukset
- pantomiimiharjoitukset
- improvisaatiot
- äänimaisemat
- still-kuvat, patsaat
- kuuma tuoli
- opettaja roolissa

Oppiaineiden arviointiin vaikuttavat seikat

tuntiosallistuminen
kotitehtävien hoitaminen
kokeet, kirjoitelmat, esitelmät ym. projektityöt
ryhmätyöskentelyn taidot

Suomenkielisen koulutoimen oppiainekohtaiset tavoitteet ja sisällöt

Huom! Oppiaineiden perässä olevat numeroidut AK -merkinnät viittaavat aihekokonaisuuksien toteutumiseen eri oppiainesisällöissä.

7.1. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Kirjallisuudenopetuksessa opettaja sopii kunkin luokan kanssa luettavien kokonaisteosten vähimmäismäärän.

Vuosiluokat 1-2

Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee oppilaan yksilöllistä kielenoppimista. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa.

1. luokan tavoitteet

Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat
Oppilas
• tottuu koulun vuorovaikutustilanteisiin AK1
• opettelee kuuntelemaan keskittyneesti ja eläytyen
• rohkaistuu ilmaisemaan itseään monipuolisesti ryhmässä AK1, AK3
• opettelee kysymään ja vastaamaan AK3
• rohkaistuu kertomaan omista kokemuksistaan, näkemästään ja kuulemastaan
• kehittää ja laajentaa sana- ja käsitevarastoaan
• opettelee luovaa ilmaisua ohjatuissa ja vapaissa leikeissä ja esityksissä AK1, AK3

Oppilaan luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät
Oppilas
• ymmärtää puhutun, luetun ja kirjoitetun kielen yhteyden
• opettelee lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat
• ymmärtää säännöllisen harjoittelun merkityksen lukemisessa ja kirjoittamisessa
• opettelee kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä
• kiinnostuu ilmaisemaan itseään kirjallisesti AK3
• kiinnostuu ottamaan selvää asioista hankkimansa lukutaidon avulla AK3
• opettelee keskeiset kieleen liittyvät käsitteet: äänne, kirjain, tavu, sana, lause, virke, lopetusmerkki, otsikko
• tutustuu tietotekniikan käyttöön viestintävälineenä AK7

Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu
Oppilas
• tutustuu monipuolisesti erilaiseen kirjallisuuteen kuunnellen, katsellen ja lukien AK2
• opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa
• opettelee nauttimaan kirjallisuuden tarjoamista elämyksistä AK1
• opettelee kertomaan ja keskustelemaan lukemastaan
• opettelee pohtimaan sanojen merkitystä
• tutustuu mediaan koulutelevision ja erilaisten opetusohjelmien avulla

Keskeiset sisällöt

Vuorovaikutustaidot
• harjoitusta arkipäivän vuorovaikutustilanteissa AK4
• harjoitusta ilmaisun eri osa-alueiden hallinnassa: ilmeet, eleet, puhe, äänenpainot, kuuntelu, tunnetilat, liike AK3
• ilmaisuharjoituksia leikkien, improvisoiden ja dramatisoiden
• harjoitusta omien kokemusten, havaintojen ja tapahtumien jakamisesta keskustellen ryhmässä AK4
• runojen ja lorujen opettelua ja esittämistä

Lukeminen ja kirjoittaminen
• kielellisen tietoisuuden kehittämistä erilaisin harjoituksin, tavuilla ja äänteillä leikkien
• äänne-kirjain -vastaavuuden harjoittelua
• kirjainten yhdistämistä tavuiksi ja sanoiksi
• tavuttaminen ja tavurytmi
• aakkosjärjestys ja aakkosleikkejä
• oikean kynäotteen, kirjoitussuunnan ja kirjainmuotojen harjoittelua pien- ja suuraakkosin
• oikeinkirjoituksen harjoittelua sana- ja lausetasolla, niin että kirjoittamisen rytmi löytyy
• sanavälien, sanan jakamisen, isojen alkukirjainten ja virkkeen lopetusmerkkien käytön harjoittelua
• lyhyiden asiatekstien ja omien kirjoitelmien tuottamista
• siirtymistä lyhyiden tuttujen sanojen tunnistamisesta myös oudompien sanojen tunnistamiseen
• siirtyminen ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen
• lukemisen ja kirjoittamisen päivittäistä harjoittelua
• oppilas tutustuu tekstin kirjoittamiseen tietokoneella

Kirjallisuus ja kieli
• monipuolista kirjallisuuteen tutustumista kuvia katsellen, kuunnellen ja vähitellen itse lukien
• runojen, lorujen, satujen, tarinoiden ja sarjakuvien elämyksellistä käsittelyä, lukukokemusten jakamista keskustellen, kirjoittaen ja piirtäen
• sanojen merkityksen erittelyä
• kirjaston käytön ja kirjojen valitsemisen harjoittelua
• kauno- ja tietokirjallisuuden erojen tutkimista, tutustumista eri tietolähteisiin (esim. cd-rom)
• lastennäytelmiin tutustumista
• medioihin tutustumista (esim. TV, elokuva, sanoma- ja aikakauslehdet) AK3

2. luokan tavoitteet

Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat
Oppilas
• opettelee ilmaisemaan itseään erilaisissa koulun vuorovaikutustilanteissa AK1
• harjoittelee löytämään kuulemastaan oleelliset asiat
• uskaltaa esiintyä ryhmän jäsenenä AK4
• opettelee keskustelemaan vastavuoroisesti ja odottamaan vuoroaan AK1
• vahvistaa sana- ja käsitevarastoaan
• harjoittelee luovaa ilmaisua ohjatuissa ja vapaissa leikeissä ja esityksissä AK1

Oppilaan luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät
Oppilas
• vahvistaa lukemisen perustekniikkaa kohti sujuvaa ja ymmärtävää lukemista AK3
• opettelee kirjoituskirjaimet
• opettelee omaa tekstiä kirjoittaessa ottamaan huomioon kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia
• rohkaistuu ilmaisemaan itseään kirjallisesti
• harjoittelee tekstin tuottamista käsin ja tekstinkäsittelyohjelmalla AK3, AK7
• harjoittelee tietojen etsimistä kertomuksesta ja helposta asiatekstistä
• opettelee vastaamaan kirjallisesti tekstiä koskeviin kysymyksiin
• harjoittelee faktan ja fiktion erottamista toisistaan

Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu
Oppilas
• tutustuu kieleen ilmiönä ja tottuu tarkastelemaan kielen merkityksiä ja muotoja AK2
• valitsee, lukee ja kuuntelee ikä- ja taitotasolleen sopivia kirjoja
• eläytyy kuulemaansa ja lukemaansa AK1
• saa lukemastaan aineksia ajattelu- ja päättelytaitojensa kehittämiseen
• harjoittelee kertomaan ja keskustelemaan lukemastaan
• tutustuu kirjallisuuden keskeisiin käsitteisiin
• opettelee nauttimaan lukuelämyksistä AK1
• tutustuu erilaisiin viestintävälineisiin ja kuvia ja ääntä sisältäviin mediateksteihin AK3

Keskeiset sisällöt

Vuorovaikutustaidot
• keskustelua ryhmässä toisia kuunnellen, aiheessa pysyen ja omaa vuoroa odottaen (esim. pari-, pienryhmä- ja luokkakeskustelut) AK1
• kokonaisilmaisun ja mielikuvituksen käytön vahvistusta (esim. ohjattujen esitysten harjoittelua, esiintymistottumusten kartuttamista, äänenkäytön harjoittelua )
• vahvistusta arkipäivän viestintätilanteissa toimimiseen AK4

Lukeminen ja kirjoittaminen
• lukemisen ja kirjoittamisen monipuolista, päivittäistä harjoittelua AK3
• teknisen lukutaidon kehittyminen sujuvaksi, ymmärtäväksi lukemiseksi
• kirjoitetun kielen ja yleispuhekielen erojen havainnointia
• luetusta keskustelua (sekä painetut että sähköiset tekstit)
• lukemisen ja tekstinymmärtämisen strategioiden harjoittelua ja vahvistamista (esim. tavujen ja sanojen erottaminen, alleviivaus, käsitekartat)
• aakkosjärjestyksen ja sen käyttämisen harjoittelua tiedonhaussa
• kirjoituskirjainten opettelua ja kirjainten yhdistämisen harjoittelua
• omiin kokemuksiin, ajatuksiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista, päähuomio sisällössä ja luomisen ilossa, myös sarjakuvien tuottamista AK1
• tekstin kirjoittamista myös tietokoneella AK3

Kirjallisuus ja kieli
• ikä- ja taitotasolleen sopivien kirjojen lukemista
• luetuista kirjoista keskustelemista ja niistä muille kertomista ja kirjoittamista
• lukukokemusten tulkintaa erilaisin taiteen keinoin
• päätelmien tekemistä luetusta ja kuullusta
• sanojen merkityksien ja muotojen tarkastelua (esim. riimit, ylä- ja alakäsitteet)
• kuullun, luetun ja nähdyn arviointia sekä toden ja epätoden erottamista AK3
• kirjallisuuden keskeisiin käsitteisiin tutustumista (päähenkilö, aika ja paikka, juoni)
• kirjaston käytön harjoittelua AK4
• ikäkaudelle sopiviin äidinkielen opetusohjelmiin tutustumista AK7
• teatterin maailmaan tutustumista (esim. nukke- ja varjoteatteri) AK1
• medioihin tutustumista (esim. TV, elokuva, sanoma- ja aikakauslehdet) AK3

Vuosiluokat 3-5

Vuosiluokkien 3-5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen.

3. luokan tavoitteet

Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat
Oppilas
• rohkaistuu ilmaisemaan itseään ryhmässä monipuolisesti AK4
• opettelee aktiiviseksi kuuntelijaksi vuorovaikutustilanteessa
• harjoittelee kertomaan havainnoistaan ja kuvailemaan niitä
• opettelee ymmärtämään, että on olemassa erilaisia tekstiympäristöjä (esim. sanoja, kuvia tai ääntä sisältäviä) AK3

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy
Oppilas
• kehittyy lukijana; opettelee käyttämään erilaisia lukustrategioita
• oppii tarkkailemaan lukemistaan, etsimään pääasioita ja tekemään itselleen kysymyksiä
• harjaantuu hahmottamaan kuvia ja ääntä sisältäviä tekstejä AK3
• opettelee valitsemaan ikäkaudelleen ja taidoilleen sopivan tasoista luettavaa sekä kaunokirjallisuudesta että tietoteksteistä
• opettelee ohjatusti etsimään ja käyttämään tietoa erilaisista tietolähteistä AK3

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy
Oppilas
• harjoittelee pienten suullisten ja kirjallisten esitysten tekemistä
• harjoittelee omien ajatusten ilmaisua kirjallisesti
• opettelee käyttämään erilaisia lauseita ja noudattamaan kirjoitetun kielen sopimuksia kirjoitelmissaan
• opettelee tuottamaan erilaisia arkielämän viestejä sekä suullisesti että kirjallisesti AK3
• harjoittelee ja varmentaa käsiala- sekä tekstaustaitojaan ja harjoittelee tietotekniikan käyttöä viestintävälineenä

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee
Oppilas
• lukee mahdollisimman paljon lasten- ja nuortenkirjallisuutta
• opettelee jakamaan lukukokemuksensa ryhmässä
• opettelee ohjatusti käyttämään kirjastoa ja valitsemaan kirjastosta itselleen sopivaa luettavaa AK4
• opettelee havainnoimaan kielen perusrakennetta sanojen luokittelun avulla sekä vertailemaan puhuttua ja kirjoitettua kieltä
• tutustuu erilaisiin mediateksteihin AK3
• tutustuu elokuvan ja teatterin maailmaan
• tutustuu oman ja muiden maiden kulttuureihin satujen, tarinoiden ja lastenkirjallisuuden kautta AK2

Keskeiset sisällöt

Vuorovaikutustaidot
• vuorovaikutuksen harjoittelua: kertomista ja kuvailua, kuuntelemista, puheenvuoron pyytämistä ja oman mielipiteen esittämistä keskustelussa AK3, AK4
• oman ilmaisun rikastuttamista, ilmeikkään lukemisen harjoittelua
• erilaisten ilmaisukeinojen harjoittelua ryhmässä
• vuorovaikutustilanteiden ja erilaisten viestintävälineiden käytön harjoittelua tavallisissa asiointitilanteissa (esim. puhelimen käyttö) AK3

Tekstinymmärtäminen
• lukutaidon harjaannuttamista sujuvaksi; oman lukutaidon arviointia ja ymmärtämisen varmistusta
• monenlaisten tekstien, myös tietotekstien lukemista AK3
• luetun ymmärtämistä edistävien strategioiden käyttämistä (esim. kysymysten tekeminen, pääasian etsiminen luetusta)
• havaintojen tekemistä luetusta ja kuullusta sekä omien ajatusten ja mielipiteiden esittämistä niiden pohjalta AK3
• sähköisten tekstien lukemisen harjoittelua (esim. internet, cd-rom) AK3

Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen
• tutun asian selostamisen ja kuvailun harjoittelemista suullisesti ja kirjallisesti (esim. selostus, kuvailu, käyttöohje, resepti)
• omaan tietoon, mielikuvitukseen ja kokemukseen perustuvien tekstien tuottamista (esim. kertomus, satu, runo ja riimittely, sarjakuva, tiivistelmä)
• mielipiteen ilmaisun ja perustelemisen harjoittelemista AK3
• aakkostamisen harjoittelua sekä vokaalien ja konsonanttien opettelua
• oikeinkirjoituksen perusasioiden harjoittelua: sanatasoinen oikeinkirjoitus, yhdyssanat, erisnimet ja virkkeiden aloittaminen isolla, lopetusmerkit, pilkun käyttö luettelossa, sanojen tavutus
• omissa kirjoitelmissa lause- ja virkerakenteen harjoittelemista
• selkeän ja sujuvan käsialan sekä tekstauksen harjoittelemista
• tekstin tuottamista myös tietokoneella, tekstinkäsittelyn perustaitojen harjoittelemista (tekstin tuottaminen, muokkaus ja tallentaminen) AK3, AK7

Tiedonhallintataidot
• pääasioiden etsimistä tietoteksteistä sekä mielipiteiden ja tosiasioiden erottamisen harjoittelua AK 3
• tiedon jäsentelyn ja luokittelun harjoittelua
• tiedon muokkaamisen harjoittelua omaksi tuotokseksi
• kirjaston käytön harjoittelua (esim. lainaaminen ja palautus) AK4

Kielen tehtävät ja rakenne
• sanaston rikastamista (esim. vastakohdat, synonyymit, ylä- ja alakäsitteet)
• sanojen merkitysten tarkastelua ja vertailua tekstissä (substantiivi, adjektiivi, verbi)
• lauseiden tunnistamista tekstistä, lause- ja virkerakenteen tunnistamisen harjoittelua
• puhutun ja kirjoitetun kielen erojen ja yhtäläisyyksien tarkastelua

Kirjallisuus ja muu kulttuuri
• lukukokemusten jakamista ryhmässä ja pareittain sekä kokemusten ilmaisemista eri tavoin
• itselle mieluisten ja ikä- ja taitotasolle sopivien tekstien valitsemista ja lukemista
• erilaisten ja eri maista lähtöisin olevien kaunokirjallisten tekstien (esim. sadut, kertomukset, runot, näytelmät) lukemista ja kuuntelua AK2
• elokuvan ja teatterin maailmaan tutustumista (esim. lastennäytelmät, nukketeatteri)

4. luokan tavoitteet

Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat
Oppilas
• harjoittelee vuorovaikutusta erilaisissa tilanteissa AK3
• osaa kuunnella toisia
• rohkaistuu ilmaisemaan mielipiteensä ja osallistumaan keskusteluun AK4
• opettelee ilmaisemaan itseään monipuolisesti
• harjoittelee tarinan kertomista
• opettelee vertailemaan erilaisista teksteistä tekemiään havaintoja ja keskustelemaan niistä

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy
Oppilas
• opettelee lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä, harjaantuu käyttämään erilaisia luetun ymmärtämistä parantavia strategioita
• hahmottaa tekstikokonaisuuksia, jotka sisältävät ääntä ja kuvia AK3
• opettelee arvioimaan itseään lukijana AK1
• harjaantuu lukemaan ikä- ja taitotasolleen sopivaa tekstiä monipuolisesti sekä kauno- että tietokirjallisuudesta
• tottuu pohtimaan ja ilmaisemaan tekstien herättämiä ajatuksia ja liittämään niitä omaan elämäänsä AK1
• tutustuu tiedonhaun prosessin eri vaiheisiin ja opettelee tunnistamaan ikä- ja taitotasolleen sopivia tietolähteitä ja hakemaan tietoa niistä. AK3

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy
Oppilas
• opettelee jäsentämään omaa kirjoitettua ja puhuttua tekstiään johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi
• harjoittelee käyttämään kirjoitetun kielen sopimuksia kirjoitelmissaan
• harjaantuu käsin kirjoittamisessa ja tutustuu ohjatusti tekstinkäsittelyyn ja erilaisiin viestintävälineisiin

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee
Oppilas
• lukee monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja oppii valitsemaan itselleen kirjastosta kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa
• opettelee keskustelemaan lukukokemuksestaan käyttämällä kirjallisuuden peruskäsitteitä
• tekee havaintoja kielen rakenteesta ja merkityksistä (esim. erilaiset lausetyypit, sanaluokat merkityksen rakentajina)
• oppii perustietoja mediasta ja käyttää viestintävälineitä tavoitteellisesti AK3
• tutustuu omaan ja muiden maiden kulttuureihin tieto- ja kaunokirjallisuuden avulla AK2

Keskeiset sisällöt

Vuorovaikutustaidot
• puhe-esitysten harjoittelemista yksin ja ryhmissä
• selkeän äänenkäytön harjoittelua ja kontaktin ottamista yleisöön
• ryhmävuorovaikutustaitojen harjoittelemista: aktiivinen kuuntelu, oman mielipiteen esittäminen ja perustelu AK1, AK3
• omien kokemusten ja havaintojen kertomista tutussa ympäristössä
• vuorovaikutustilanteiden ja erilaisten viestintävälineiden käytön harjoittelua tavallisissa asiointitilanteissa AK1, AK3
• monipuolisia ilmaisutaidon harjoituksia (esim. improvisointiharjoitukset ja pantomiimit)
• erilaisiin tekstiympäristöihin tutustumista (esim. kirjallisuus, TV- ja radio, teatteri, elokuva, verkkoympäristöt, sanoma- ja aikakauslehdet) AK3

Tekstinymmärtäminen
• lukutaidon varmentamista, ymmärtävän lukemisen strategioita (esim. ennakoiva ja silmäilevä lukeminen, tiivistäminen, omin sanoin kertominen).
• mielipiteiden ja ajatusten vaihtoa tekstien pohjalta, vertaamista ennakkokäsityksiin ja omiin kokemuksiin AK1, AK3
• tutustumista erilaisiin mediateksteihin AK3

Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen
• oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä palautteen pohjalta (esim. otsikointia, miellekartan laadintaa, juonellisten kokonaisuuksien tuottamista, asioiden kronologisen esittämisen harjoittelua)
• monenlaisten tekstien tuottamista (tarinat, mainokset, uutiset)
• oman käsialan ja tekstaustaidon varmentamista
• oikeinkirjoituksen perusasioiden harjoittelemista (esim. alkukirjain, virkeraja, yhdyssanat, välimerkit, vuorosanat)
• kappalejakoon tutustumista ja sen käytön harjoittelua
• yleiskielen käytön harjoittelemista omissa kirjoitelmissa
• tekstin tuottamista tietokoneella, vastuullisen tietokoneenkäytön perusteisiin tutustumista AK7, AK3

Tiedonhallintataidot
• tietotekstien avaamisen harjoittelua erilaisia lukustrategioita käyttäen (esim. otsikot, kuvat, diagrammit, käsitekartat)
• tiedonhankinnan päävaiheiden ohjattua harjoittelemista (aiheen rajaus, tiedonhaku, oman tiedon tuottaminen, arviointi) AK3
• lähdekritiikin harjoittelua (esim. tiedon oikeellisuus ja käytettävyys) AK3
• koulu- tai lähikirjaston aineiston ryhmittelyyn tutustumista

Kielen tehtävät ja rakenne
• sanaston rikastamista (esim. vastakohdat, synonyymit, ylä- ja alakäsitteet)
• sanaluokkien opettelua ja niiden merkitysten tarkastelua lauseessa (esim. verbin persoonamuodot, pronominiryhmät, konjunktiot)
• suoran esityksen välimerkit
• erilaisten virkkeiden ja lauseiden tunnistamista ja tarkastelua tekstistä
• lauseiden yhdistämistä virkkeiksi (sidossanojen käytön harjoittelua)

Kirjallisuus ja muu kulttuuri
• luokan sekä yhteisten että vapaavalintaisten teosten lukemista ja käsittelyä yhdessä
• lukukokemusten jakamista ryhmässä ja pareittain sekä kokemusten ilmaisemista eri tavoin
• oman lukuharrastuksen kehittämistä ja monipuolistamista ja sen arviointia
• kirjallisuuden peruskäsitteisiin tutustumista (esim. päähenkilö, sivuhenkilöt, juoni, tapahtumapaikka ja –aika)
• kirjallisuuden lajeihin tutustumista (esim. sadut, runot, näytelmät, sarjakuvat) ja kirjallisuutta teemoittain (esim. huumori, jännitys, fantasia)
• tutustumista joihinkin pohjoismaisiin sadunkertojiin ja heidän teksteihinsä sekä tarinoihin eri maista AK2
• elämyksellistä tutustumista kirjallisuuteen elokuvan, teatterin, kuunnelmien ym. keinoin AK1, AK2

5. luokan tavoitteet

Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat
Oppilas
• kehittyy erilaisissa viestintätilanteissa käyttämään aktiivisen vastaanottajan ja viestijän taitoja AK4, AK3
• rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin perustelluin puheenvuoroin ja pyrkii ottamaan vastaanottajan huomioon omassa viestinnässään
• osaa pitää lyhyen suullisen esityksen tutulle yleisölle
• kehittää monipuolisesti ilmaisutaitoaan

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy
Oppilas
• vahvistaa peruslukutaitoaan ja käyttää sitä hyödyksi ja huviksi
• hyödyntää erilaisia luetun ymmärtämistä parantavia strategioita
• oppii löytämään keskeiset sisällöt mediateksteistä sekä arvioimaan niiden soveltuvuutta eri tarkoituksiin AK3
• oppii muodostamaan lukemastaan perustellun mielipiteen sekä pohtimaan tekstin sisällön merkitystä itselle
• oppii tuntemaan tiedonhankinnan päävaiheet AK3
• oppii käyttämään kirjaston palveluja tiedonhankinnassa AK4
• opettelee lukemaan kriittisesti erilaisia tekstejä
• harjaantuu arvioimaan itseään lukijana

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy
Oppilas
• oppii ideoimaan ja rakentamaan loogisesti eteneviä suullisia ja kirjallisia tekstejä, jotka perustuvat tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen
• harjoittelee käyttämään kirjoitetun kielen sopimuksia kirjoitelmissaan
• oppii arvioimaan omaa ilmaisuaan AK1
• kehittää taitoaan ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti
• oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin ja harjoittelee tekstinkäsittelytaitoja AK3, AK7

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee
Oppilas
• lukee runsaasti erilaisia tekstejä ja tutustuu kirjallisuuden lajeihin
• opettelee käyttämään kirjallisuuden keskeisiä käsitteitä
• osaa löytää itselleen kiinnostavaa ja ikä- ja taitotasolleen sopivaa luettavaa
• oppii käyttämään vastuullisesti kirjastoa ja tutustuu kirjastoluokitukseen AK4
• oppii perustietoja mediasta, erittelee mediatekstejä ja harjaantuu kriittiseksi ja tavoitteelliseksi viestien vastaanottajaksi AK3
• perehtyy teatterin ja elokuvan keinoihin
• tutustuu omaan ja muiden maiden kulttuureihin kirjallisuuden ja median avulla AK2
• oppii havainnoimaan lukemiensa ja kirjoittamiensa tekstien sanojen muotoja ja merkityksiä

Keskeiset sisällöt

Vuorovaikutustaidot
• viestinnän peruskäsitteisiin ja tarkoituksenmukaisiin viestintävälineisiin tutustumista (viestin lähettäjä ja vastaanottaja, erilaiset viestimet, kuten radio, tv, internet) AK 3
• keskustelun, kuuntelemisen ja mielipiteen perustelun harjoittelua AK3
• pienimuotoisten esitysten pitämistä ja omien ja toisten esitysten arviointia
• ilmaisutaitoharjoituksia (esim. improvisointi, pienet näytelmät)
• puheviestintäharjoituksia esim. tukisanalistan avulla

Tekstinymmärtäminen
• erilaisten lukustrategioiden harjoittelua monipuolisesti osana opiskelutaitoja (esim. muistiinpanotekniikoita, väliotsikointia, päätelmien tekemistä luetusta ja kuullusta)
• erilaisten tekstien vertailemisen harjoittelua, ja niiden luotettavuuden ja käytettävyyden arviointia
• mediatekstien lukemista ja arviointia (lehdet, sarjakuvat, tv, radio, verkkotekstit) AK3

Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen
• puhe-esitysten jaksottamisen harjoittelua ja havainnollistamista välinein
• omaan tietoon, mielikuvitukseen ja kokemukseen perustuvien tekstien tuottamista (esim. kuvaus, kertomus, satu, runo, näytelmä, sarjakuva)
• erilaisten tekstien tuottamisen harjoittelemista (esim. uutinen, mainos, käyttöohje, selostus)
• keskeisten oikeinkirjoitustaitojen ja selkeän käsialan varmentamista

Tiedonhallintataidot
• tutkielmien teon ja tiedonhaun harjoittelua ohjatusti (aiheen rajaus, tiedonhaku useista lähteistä ja lähdekritiikki, oman tiedon tuottaminen ja julkaiseminen, arviointi) AK3
• kirjastopalvelujen käytön harjoittelua, kirjojen varaamista ja hakua verkkopalveluista AK3
• turvallisuus- ja vastuukysymyksiin tutustuminen sähköpostin ja verkkoympäristön käytössä AK3, AK7

Kielen tehtävät ja rakenne
• sanaston rikastamista (esim. onomatopoeettiset sanat, vertaukset, kielikuvat, homonyymit, vierasperäiset sanat)
• sanaluokkien merkitysten tarkastelua tekstissä (esim. mitä verbi tuottaa lauseeseen, aikamuodon, aktiivin ja passiivin aiheuttama merkityksen muutos, sanojen ominaisuuksien ja muotojen tarkastelua)
• lauseen pääjäsenten merkitysten ja tehtävien tutkimista tekstissä (subjekti ja predikaatti)
• lause- ja virketajun vahvistamista tekstejä tutkimalla
• puhutun ja kirjoitetun kielen tarkastelua ja kielenkäyttötilanteen huomioimista omassa ilmaisussa

Kirjallisuus ja muu kulttuuri
• lyhyiden tekstien (runot, novellit) sekä luokan yhteisten kokonaisteosten käsittelemistä käyttäen kirjallisuuden peruskäsitteitä: kertoja, pää- ja sivuhenkilöt, miljöö, juoni
• kirjailijan kerrontatapaan ja tyyliin tutustumista omien havaintojen kautta
• monipuolista kirjallisuuteen tutustumista valinnaisteosten avulla (esim. fantasia, kauhu, huumori, scifi, klassikot, luontokirjat); erityisesti lasten- ja nuortenkirjoja
• lukukokemusten jakamista ryhmässä ja pareittain sekä kokemusten ilmaisemista eri tavoin (esim. lukupäiväkirja, esitykset, kuvataiteen ja ilmaisutaidon keinot )
• oman lukuharrastuksen kehittämistä ja monipuolistamista ja sen arviointia
• oman maan kansallisesti merkittäviin kaunokirjallisiin teoksiin tutustumista (esim. Kalevala)
• tutustumista myös muiden maiden kulttuureihin kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan keinoin AK2

Vuosiluokat 6-9

Vuosiluokilla 6-9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä.

6.luokan tavoitteet

Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat
Oppilas
• kehittää viestintätaitojaan erilaisissa tilanteissa AK3
• pyrkii pitämään yllä myönteistä ilmapiiriä
Oppilaan
• viestintärohkeus ja ilmaisun ilo kehittyvät AK1

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy
Oppilas
• harjaantuu arvioimaan ja tulkitsemaan lukemaansa ja kuulemaansa
• oppii tunnistamaan ja vertailemaan erilaisia tekstilajeja
• opettelee ohjatusti hankkimaan tietoa oman oppimisensa tueksi AK3

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy
Oppilas
• opettelee tuottamaan erityyppisiä tekstejä ja arvioimaan tuotoksiaan
• harjaantuu ottamaan puhuttua ja kirjoitettua tekstiä suunnitellessaan huomioon vastaanottajan ja tilanteen
• rohkaistuu tuomaan esiin näkemyksiään ja kommentoimaan muiden ajatuksia

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee
Oppilas
• oppii perustietoa omasta äidinkielestään ja sen rakenteesta AK2
• harjaantuu lukemaan monipuolisesti erilaisia tekstejä, myös mediatekstejä, ja löytämään lukunautinnon itseään kiinnostavista kirjoista
• tutustuu joihinkin lasten- ja nuortenkirjallisuuden klassikoihin ja valikoiden joidenkin kirjailijoiden elämänvaiheisiin
• saa kokemuksia teatterin ja/ tai elokuvan ilmaisukeinoista

Keskeiset sisällöt

Vuorovaikutustaidot
• viestintärohkeuden ja –varmuuden kehittämistä: omien näkemysten esittämisen ja puolustamisen sekä ilmaisutapojen harjoittelua AK3
• keskustelutyyppejä ja –harjoituksia (esim. ryhmäkeskustelu, väittely)
• yksilö- ja pariesityksiä
• ilmaisuharjoituksia (esim. draamaleikit, pantomiimi, sketsit, pienet näytelmät, runoesitykset)

Tekstinymmärtäminen
• luetun ja kuullun ymmärtämisen kehittämistä erilaisten tekstien avulla
• kaunokirjallisen tekstin, mediatekstin, kuunnelman/kuullun tekstin ja kuvan/merkin ilmaisukeinojen tarkastelua (esim. tyyli, rakenne, sanoma) AK3

Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen
• yksilö- ja ryhmäpuhe-esitysten suunnittelua (esim. esitelmä, selostus, kuvaus; ryhmäkeskustelu; keskustelu rooleissa)
• kirjoitettujen tekstien suunnittelua ja toteuttamista, myös mahdollisesti tietotekniikkaa hyödyntäen (esim. kirjoitelmat, kertomukset, runot, näytelmät, selostukset, kuvaukset, asiatekstit) AK3
• kirjoitetun tekstin ulkoasun vakiinnuttamista (esim. lause- ja virkerakenne, pää- ja sivulauselajit, oikeinkirjoitus, välimerkit, kappalejako, otsikot, väliotsikot, kuvan ja tekstin yhdistäminen)

Tiedonhallintataidot

• tiedonhakua erilaisista lähteistä AK3
• tietojen luotettavuuden ja tarpeellisuuden arviointia AK3
• yksinkertaisten lähdemerkintöjen tekoa (esim. tekijä, teos, julkaisuaika ja -paikka)
• tiedonhankinnan prosessin vaiheiden (aiheen rajaaminen, tiedonhaku, karsiminen, uuden tiedon tuottaminen, arviointi) sekä kirjastonkäytön harjoittelua

Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin
• kirjallisuuden eri lajeihin kuuluvien yhteisten ja valinnaisten teosten, myös lasten- ja nuortenkirjojen lukemista sekä joidenkin kirjailijoiden elämänvaiheisiin tutustumista
• lyhyiden tekstien (kaunokirjalliset sekä asia- ja mediatekstit) lukemista ja käsittelyä
• kirjallisuuden erittelyä käsitteiden avulla (esim. aihe, juoni, henkilöt, ympäristö, kertoja, teema)
• kaunokirjallisten tekstien tarkastelua elämysten antajana AK1
• tekstien tulkintaa oman kokemuksen valossa ja lukukokemuksen jakamista
• tekstien tarkastelua sanaston kannalta; sanaston rikastamista (esim. synonyymit, vierasperäiset sanat)
• sanaluokkien taipumisen tarkastelua merkityksen muodostajana tekstiyhteydessä (nominien sijamuodot, verbien persoona-, aika- ja kieltomuodot sekä aktiivi ja passiivi)
• lauseenjäsenten merkitystehtävien tarkastelua tekstiyhteydessä (subjekti, predikaatti, objekti)
• teatterin ja/tai elokuvan keinoihin tutustumista
• mahdollisuuksien mukaan espoolaisiin taide- ja kulttuuritapahtumiin osallistumista AK4, AK2

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen menetelmät Ymmerstan koulussa:

Kirjalliset:

Sadutus
Prosessikirjoittaminen

Esim. Lukupäiväkirja

Lukijahistorian laatiminen

Kirja-arvostelut

Raportit

Portfolion kerääminen

Mahdollisesti myös:

Sosiogrammit
Dialogikirjoittaminen
Roolipäiväkirja

Ilmaisulliset ja suulliset:

Draama

Esim. Tyhjä tuoli

Roolityöskentely

Keskustelu

Esim. Keskustelupiiri

Keskustelukuutio

Esitelmät

Esim. Kirjavinkkaus

Kirjaesitelmät

Luetun käsittely:

Kirjallisuuspiirit
Parilukeminen
Käsitekartat
Tutkimukset

Mahdollisesti myös:

YTO (yhteistoiminnalliset menetelmät)
Vertailudiagrammit
Kirjakonferenssit
Sanavaraston keräily ja tutkiminen
Lukeminen kirjailijan tavoin
Kirjat tutuksi:

Kirjakassit

Gallery walk

Kirjanäyttelyt

Satumarkkinat/ kirjamarkkinat

Kielen tutkiminen:

Havainnointi
Luokittelu
Sääntöjen keksiminen
YTO

Arviointiin vaikuttaa

- Oppilaan osallistuminen koulutyöskentelyyn

- Oppilaan ilmaisu- ja vuorovaikutustaidot

- Oppilaan luetun ymmärtämisen taidot

- Kokeet ja muut kirjalliset työt

- Kotitehtävien suorittaminen

Kirjallisuuden opetuksen yleiset tavoitteet Ymmerstan koulussa

Kirjallisuuden opiskelu tukee ihmisenä kasvamista sekä ajattelutaitojen kehittymistä. Oppilaalle kehittyy myönteinen kuva itsestään lukijana ja hänen tietonsa ja ymmärryksensä kirjallisuudesta ja sen merkityksestä karttuu. Oppilaan lukutaito kehittyy monipuoliseksi kirjallisuuden avulla. Kirjaston käyttöä harjoitellaan aktiivisesti huomioiden oppilaiden yksilölliset piirteet. Kaunokirjallisuudella pyritään rikastuttamaan myös muiden oppiaineiden opiskelua.

Ymmerstan koulussa halutaan kirjallisuuden avulla erityisesti

tukea lukutaidon ja – strategioiden kehittymistä
tukea omien lukumieltymysten kehittymistä
tukea oppilaan kasvua aktiivisiksi ja ajatteleviksi lukijoiksi ja kirjoittajiksi
tarjota mahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja lukijayhteisön rakentamiseen
tarjota mahdollisuuksia tutkia kirjallisuuden teemoja ja niiden yhtymäkohtia omaan elämään

Kirjallisuuden opetuksen tavoitteet, sisällöt ja menetelmät luokka-asteittain Ymmerstan koulussa

(taulukossa tummennettuna ovat asiat, jotka tulevat ko. luokalla uutena)

luokka

tavoitteet

sisällöt

menetelmät

Oppilas löytää tarinamaailman ja nauttii siitä
Oppilas tutustuu kirjoitettuun kielimuotoon
Oppilaan sana- ja ilmaisuvarasto sekä mielikuvitus rikastuvat
Oppilas opettelee valitsemaan itselleen sopivaa luettavaa eri lukemaan opettelun vaiheisiin
Oppilas opettelee kertomaan ja keskustelemaan lukemastaan
Oppilas rakentaa Minä lukijana -portfoliota

lastenkirjallisuuteen monipuolisesti

tutustumista

kirjaston käytön opettelua
lukukokemusten jakamista suullisesti
kirjallisuuden käyttämistä virikkeenä luovassa toiminnassa
kirjallisuuden käsitteisiin tutustumista: kauno- ja tietokirjallisuus, runo, päähenkilö, tapahtumapaikka
luetun kirjallisuuden kirjaamista:

luettu teos ja pvm.

kuvien katselua
tekstien luennan kuuntelua
vähitellen lukemista itsenäisesti
lukustrategioiden opettelua:

visualisointi

ennustaminen

lukukokemuksen

tulkintaa

pari –, ryhmä- ja yhteiskeskusteluja

eri taiteen keinot

draama

leikki

parilukemismenetelmä alustavasti

Mahdollisesti myös:

käsitekartat
kirjastoleikki
kirjavinkkaus

luokka

tavoitteet

sisällöt

menetelmät

Oppilaan lukumotivaatio kehittyy
Oppilaan sana- ja ilmaisuvarasto sekä mielikuvitus rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa
Oppilas harjaantuu valitsemaan itselleen sopivaa luettavaa tieto- ja kaunokirjallisista teoksista
Oppilas opettelee kertomaan ja keskustelemaan lukemastaan
Oppilas rakentaa Minä lukijana -portfoliota

lastenkirjallisuuteen monipuolisesti

tutustumista; paljon vapaavalintaista lukemista

kirjailijan työhön tutustumista
lukunopeuden kehittämistä
lukukokemusten jakamista suullisesti ja alustavasti myös kirjallisesti; luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn
kirjallisuuden käsitteisiin tutustumista: pää- ja sivuhenkilö, juoni, tapahtumapaikka, runo
kirjaston käytön opettelua
luetun kirjallisuuden kirjaamista:

luettu teos, pvm. ja

kirjailija

itsenäistä lukemista
parilukeminen
lukustrategioiden harjaantumista:

- visualisointi

- ennustaminen

- käsitekartat

luetun ymmärtämisen

tarkistaminen

lukupäiväkirjan pitämistä

- piirtäen

- kirjoittaen

- ajatuskartoin

- pienimuotoisin kirja- arvioin

lukukokemuksen tulkintaa:

- pari –, ryhmä- ja yhteiskeskusteluja

eri taiteen keinot

- draama

- leikki

Mahdollisesti myös:

- kummivinkkausta

- vertaisvinkkausta

luokka

tavoitteet

sisällöt

menetelmät

Oppilaan lukumotivaatio kehittyy
Oppilaan sana- , ilmaisuvarasto ja mielikuvitus rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa
Oppilas osaa valita itselleen sopivaa luettavaa tieto- ja kaunokirjallisista teoksista
Oppilas opettelee kertomaan ja keskustelemaan lukemastaan
Oppilas rakentaa Minä lukijana -portfoliota

· lasten ja nuorten kirjallisuuteen monipuolisesti

tutustumista; paljon vapaavalintaista lukemista, sarjakirjoja, eri kirjallisuuden lajeja

· lukukokemusten jakamista suullisesti ja kirjallisesti; luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn

· kirjaston omatoimista ja aktiivista käyttöä

· jonkun kirjailijan työhön perehtymistä

· kirjallisuuden käsitteisiin tutustumista: henkilögalleria, juoni, käännekohta, tapahtumapaikka ja -aika, runo, riimi, loppusointu, vapaamittainen

· luetun kirjallisuuden kirjaamista:

luettu teos, pvm.,

kirjailija ja kirja-arvio

· kirjojen ”ahmimista”

· vertaisvinkkausta

· lukupäiväkirjan pitämistä

piirtäen

kirjoittaen

ajatuskartoin

pienimuotoisin kirja-arvioin

· lukukokemuksen tulkintaa:

- pari – ja ryhmäkeskusteluja

- eri taiteen keinot

- draama

· parilukeminen

· kirjallisuuspiirit alustavasti

luokka

tavoitteet

sisällöt

menetelmät

· Oppilaan lukumotivaatio kehittyy

· Oppilas osaa valita itselleen kiinnostavaa, sopivaa ja monipuolista lukemista

· Oppilaan sana- ja ilmaisuvarasto sekä mielikuvitus rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa

· Oppilas opettelee kertomaan ja keskustelemaan lukemastaan

· Oppilas rakentaa Minä lukijana -portfoliota

· lasten ja nuorten kirjallisuuteen monipuolisesti

tutustumista; paljon vapaavalintaista lukemista, sarjakirjoja, eri kirjallisuuden lajeja, erilaisiin runoihin tutustumista

· yhteisten teosten käsittelyä

· lukukokemusten jakamista suullisesti ja kirjallisesti; luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn, opittujen kirjallisuuskäsitteiden käyttämistä

· kirjaston omatoimista ja aktiivista käyttöä,

nettihakuihin perehtymistä

· jonkun kirjailijan työhön perehtymistä

· kirjallisuuden käsitteisiin tutustumista: henkilögalleria, juoni, käännekohta tapahtumapaikka ja -aika, runo, riimi, loppusointu, vapaamittainen

· luetun kirjallisuuden kirjaamista:

luettu teos, pvm.,

kirjailija ja kirja-arvio

· kirjan päähenkilöihin perehtymistä

· kirjallisuuspiirit

· tutkimus yhden kirjan päähenkilöstä

· lukupäiväkirjan pitämistä

- piirtäen

- kirjoittaen

- ajatuskartoin

- kirja-arvioin

· lukukokemuksen tulkintaa:

- pari – ja ryhmäkeskusteluja

- eri taiteen keinot

- draama

luokka

tavoitteet

sisällöt

menetelmät

· Oppilas on motivoitunut,

aktiivinen ja ajatteleva kirjojen lukija

· Oppilas osaa valita itselleen sopivaa ja monipuolista lukemista

· Oppilaan sana- ja ilmaisuvarasto sekä mielikuvitus rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa

· Oppilas osaa kertoa ja keskustella lukemastaan

· Oppilas rakentaa Minä lukijana -portfoliota

· lasten ja nuorten kirjallisuuteen monipuolisesti

tutustumista (fantasia ja realistinen romaani); vapaavalintaista lukemista

· yhteisten teosten käsittelyä

· lukukokemusten jakamista suullisesti ja kirjallisesti; luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn, opittujen kirjallisuuskäsitteiden käyttämistä

· kirjaston omatoimista ja aktiivista käyttöä,

kirjaston aineistotietokannan käyttö ja muut kirjallisuusaiheiset nettisivut

· yhden kirjailijan tuotantoon perehtyminen (2-3 kirjaa)

· kirjallisuuden käsitteisiin tutustumista: teema, sanoma, tyyli, vertaus, kielikuvat, näkökulma, kertoja

· luetun kirjallisuuden kirjaamista:

luettu teos, pvm.,

kirjailija ja kirja-arvio

· kirjallisuuspiirit

· kirjailijan ”suuren idean metsästys”

· lukupäiväkirjan pitämistä

- piirtäen

- kirjoittaen

- ajatuskartoin

- kirja-arvioin

· lukukokemuksen tulkintaa:

- pari – ja ryhmäkeskusteluja

- eri taiteen keinot

- draama

Mahdollisesti myös:

· kirjakonferenssit

6. luokka

tavoitteet

sisällöt

menetelmät

· Oppilas on motivoitunut,

aktiivinen ja ajatteleva kirjojen lukija

· Oppilas osaa valita itselleen sopivaa ja monipuolista lukemista

· Oppilaan sana- ja ilmaisuvarasto sekä mielikuvitus rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa

· Oppilas osaa kertoa ja keskustella lukemastaan

· Oppilas rakentaa Minä lukijana -portfoliota

· lasten ja nuorten kirjallisuuteen monipuolisesti

tutustumista (satu, myytit ja klassikot)

· lukukokemusten jakamista suullisesti ja kirjallisesti; luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn, opittujen kirjallisuuskäsitteiden käyttämistä

· yhteisten teosten käsittelyä

· kirjaston omatoimista ja aktiivista käyttöä,

kirjaston aineistotietokannan käyttö ja muut kirjallisuusaiheiset nettisivut

· kirjallisuuden käsitteisiin tutustumista: teema, sanoma, tyyli, vertaus, kielikuvat, näkökulma, kertoja

· oman lukuhistorian kirjoittaminen

· luetun kirjallisuuden kirjaamista:

luettu teos, pvm.,

kirjailija ja kirja-arvio, omanlukuohjelman laatiminen

Mahdollisesti myös:

· yhteen klassikkoon tutustuminen

· kirjallisuusaiheisen tutkimuksen tekeminen

· kirjallisuuspiirit

· kirjailijan ”suuren idean metsästys”

· lukupäiväkirjan pitämistä

- piirtäen

- kirjoittaen

- ajatuskartoin

- kirja-arvioin

· lukukokemuksen tulkintaa:

- pari – ja ryhmäkeskusteluja

- eri taiteen keinot

- draama

Mahdollisesti myös:

· kirjakonferenssit

· yhteistoiminnallisen oppimisen ryhmätutkimuksen tekeminen

Luova kirjoitus yhteydessä kirjallisuuden opetukseen (tarinointi) Ymmerstan koulussa

1. luokka

Tavoitteet

Sisällöt

Menetelmät

· oppilas rohkaistuu kertomaan kokemuksistaan ja keksimään tarinoita sekä kehittämään mielikuvitustaan

· oppilas kiinnostuu ilmaisemaan itseään kirjallisesti

· omiin kokemuksiin, ajatuksiin ja mielikuvitukseen perustuvien pienimuotoisten tekstien tuottamista

· saduttaminen

· omien tekstien julkaisemista

2. luokka

Tavoitteet

Sisällöt

Menetelmät

· oppilas rohkaistuu ilmaisemaan itseään kirjallisesti

· oppilas rikastuttaa kirjallista ilmaisuaan

· omiin kokemuksiin, ajatuksiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista

· kirjallisuuden ja kirjoittamisen yhteen liittämistä

· kirjailijan työhön tutustumista

· juonen rakentelua

· uusien sanojen ja ilmausten keräilyä

· tarinoiden suullista ja kirjallista keksimistä pareittain ja pienissä ryhmissä

· omien tekstien julkaisemista

· Mahdollisesti myös:

oman kirjan julkaiseminen

3. luokka

Tavoitteet

Sisällöt

Menetelmät

· oppilas harjoittelee ilmaisemaan itseään kirjallisesti

· oppilas rikastuttaa kirjallista ilmaisuaan

· omaan tietoon, kokemuksiin, ajatuksiin ja mielikuvitukseen perustavien tekstien tuottamista (esim. kertomus, satu, runo ja riimittely, sarjakuva, tiivistelmä)

· henkilöhahmojen ja tapahtumapaikkojen kehittelyä

· oma elämä tarinoiden aineksena (muistot, unet, perhetarinat, toiveet, unelmat

· kirjallisuuden ja kirjoittamisen yhteen liittämistä

· kirjailijan työhön tutustumista

· minä kertojan silmin

· kertoja 1. ja 3. persoonassa

esim. mandalan ja roolityöskentelyn kokeilua päähenkilön kehittelyssä

· tapahtumapaikkojen kuvitus

· kirjoitelmien suunnittelu

· omien tekstien julkaisemista

· Mahdollisesti myös:

oman kirjan julkaiseminen

4.luokka

Tavoitteet

Sisällöt

Menetelmät

· oppilas opettelee jäsentämään omaa kirjoitettua tekstiään johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi

· oppilas opettelee kirjoitelman pitkäjänteistä tuottamista; kirjoittamista kirjailijan tavoin

· oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä palautteen pohjalta (esim. otsikointia, miellekartan laadintaa, juonellisten kokonaisuuksien tuottamista, asioiden kronologisen esittämisen harjoittelua)

· monenlaisten tekstien tuottamista

· päähenkilön persoonan rikastuttamista

· luetun kirjallisuuden hyväksikäyttöä kirjoitelmissa

· prosessikirjoittaminen

esim. mandalan ja roolityöskentelyn kokeilua kertomuksen henkilöiden kehittelyssä

· ”kummikirjailija”luokassa

· omien tekstien julkaiseminen

· Mahdollisesti myös:

oman kirjan julkaiseminen

5. luokka

Tavoitteet

Sisällöt

Menetelmät

· oppilas etsii omaa tyyliään kirjoittajana (”kirjailijan ääni”)

· oppilas kehittää taitoaan ilmaista itseään kirjallisesti

· oppilas opettelee jäsentämään omaa kirjoitettua tekstiään johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi

· oppilas opettelee kirjoitelman pitkäjänteistä tuottamista; kirjoittamista kirjailijan tavoin

· erilaisten tyylien ja kirjallisuuden lajien kokeilua (esim. parodia, satu, fantasia, runoja)

· kielikuvien ja vertauksien käytön harjoittelua

· luetun kirjallisuuden hyväksikäyttöä kirjoitelmissa

· prosessikirjoittaminen

esim.mandalan ja roolityöskentelyn kokeilua kertomuksen henkilöiden kehittelyssä

· omien tekstien julkaisemista

6. luokka

Tavoitteet

Sisällöt

Menetelmät

· oppilas etsii omaa tyyliään kirjoittajana (”kirjailijan ääni”)

· oppilas kehittää taitoaan ilmaista itseään kirjallisesti

· oppilas opettelee jäsentämään omaa kirjoitettua tekstiään johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi

· oppilas opettelee kirjoitelman pitkäjänteistä tuottamista; kirjoittamista kirjailijan tavoin

· erilaisten tyylien ja kirjallisuuden lajien kokeilua ( esim. parodia, satu, fantasia, runoja)

· kielikuvien ja vertauksien käytön harjoittelua

· luetun kirjallisuuden hyväksikäyttöä kirjoitelmissa

· prosessikirjoittaminen

· omien tekstien julkaisemista

7.2. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä

1. luokan tavoitteet

Oppilas
• rohkaistuu käyttämään suomen kieltä, oppii ääntämään suomen kieltä selkeästi ja saamaan itsensä ymmärretyksi jokapäiväisissä tilanteissa sekä selviämään koulumaailman eri tilanteissa AK1, AK3
• tiedostaa suomen kielen sanojen taipumisen
• oppii lukutaitoa
• laajentaa sanavarastoaan
• oppii kirjoitustaitoa
• tutustuu tärkeimpiin suomalaisiin juhlapäiviin AK2

Keskeiset sisällöt

Oppilas
• opettelee selviytymään arkipäivän tilanteissa, pyytämään apua ja esittämään kysymyksiä sekä ymmärtämään jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja AK1, AK3
• tutustuu sanojen taivuttamiseen harjoitellen verbin aktiivin persoonataivutuksen preesensiä sekä myöntö- ja kieltomuotoja
• harjoittelee lukutaitoa ja innostuu käyttämään sitä sekä tutustuu joihinkin kansansatuihin ja tavallisimpiin loruihin ja runoihin AK2 , AK3
• opettelee käyttämään jokapäiväiseen elämään liittyvää sanastoa (koti, koulu, ruoka, ihminen, lukusanat, viikonpäivät)
• opettelee pien- ja suuraakkosia ja harjoittelee sanatason oikeinkirjoitusta
• tutustuu tärkeimpiin suomalaisiin juhlapäiviin, niiden merkitykseen ja viettotapoihin
AK2

2. luokan tavoitteet

Oppilas
• tottuu käyttämään suomen kieltä pelkäämättä virheitä
• lisää tietämystään suomen kielen sanojen taipumisesta
• osaa lukea lyhyitä suomenkielisiä tekstejä
• laajentaa jokapäiväiseen elämään liittyvää sanastoa
• kehittää kirjoitustaitoaan
• tutustuu suomalaiseen kulttuuriperintöön ja tapakulttuuriin AK2

Keskeiset sisällöt

Oppilas
• kertoo itseensä ja jokapäiväiseen elämäänsä liittyvistä asioista, harjoittelee keskustelemaan tutuista aihepiireistä sekä käyttämään puheessaan oikeita muotoja
AK3
• harjoittelee paikallissijojen käyttöä ja tavallisimpia rektioita ja tulee tietoiseksi verbin perusmuodosta sekä imperfektistä
• oppii sujuvaa ja ymmärtävää lukemista sekä lukee ikä- ja taitotasolleen sopivia lyhyitä tekstejä, esimerkiksi satuja, loruja ja runoja
• opettelee hallitsemaan jokapäiväiseen elämään liittyvän sanaston lisäksi aikaan, luontoon ja laajemmin ympäristöönsä liittyvää sanastoa (esim. kellonajat, kuukaudet)
• harjoittelee kirjoittamaan pieniä kertomuksia ja käsialakirjoitusta sekä tutustuu lauseen tuntomerkkeihin (iso alkukirjain, päättövälimerkit)
• tutustuu suomalaisen arkielämän tapoihin AK2

3. luokan tavoitteet

Oppilas
• kykenee ilmaisemaan itseään suomen kielellä ja osaa keskustella vastavuoroisesti
AK1, AK3
• tutustuu pääsanaluokkiin ja lisää tietämystään suomen kielen kieliopista
• löytää oleelliset asiat tutusta tekstistä ja syventää lukutaitoaan
• laajentaa sanavarastoaan
• syventää kirjoitustaitoaan
• tutustuu suomalaiseen kulttuuriperintöön ja oppii vertailemaan omaa ja suomalaista kulttuuria ja arvostamaan molempia kulttuureja AK2

Keskeiset sisällöt

Oppilas
• harjoittelee vuorovaikutustaitoja ja opettelee kertomaan johdonmukaisesti tapahtumaketjun AK3
• opettelee tunnistamaan pääsanaluokat (substantiivi, adjektiivi, verbi) sekä käyttämään astevaihtelua tutuissa sanoissa ja hallitsemaan verbin myönteiset ja kielteiset persoonamuodot preesensissä ja imperfektissä
• tutustuu taitotasolleen sopiviin asiateksteihin ja kaunokirjallisiin teksteihin
• oppii ajan ilmaisemiseen liittyvää sanastoa ja ilmaisemaan vastakohtaisuutta ja samankaltaisuutta
• kirjoittaa pieniä tarinoita kokonaisin lausein
• tuntee suomalaisia kansansatuja ja muita suomalaiseen kulttuuriin kuuluvia satuja ja kertomuksia sekä tuntee joitakin Kalevalan tapahtumia ja tuo esille oman kulttuurinsa arkipäivään ja juhliin liittyviä tapoja ja tottumuksia AK2

4. luokan tavoitteet

Oppilas
• ymmärtää eri aihepiireihin liittyvää puhetta AK3
• tuntee suomen kielen rakennetta ja peruskielioppia ja hallitsee pääsanaluokat
• syventää ymmärtävää lukemista
• laajentaa sana- ja käsitevarastoaan
• osaa kirjoittaa johdonmukaisesti etenevää tekstiä
• tuntee eri maiden kulttuuriperintöä ja syventää tietojaan suomalaisesta tapakulttuurista AK2

Keskeiset sisällöt

Oppilas
• vertailee ja keskustelee havainnoistaan AK1
• tutustuu adjektiiviattribuutin ja pääsanan kongruenttiin taivutukseen, käyttää adjektiivien vertailumuotoja ja tutustuu kaikkiin sanaluokkiin
• tutustuu lasten- ja nuorten kirjallisuuteen ja kertoo lukemastaan pääasiat omin sanoin sekä harjoittelee löytämään asiatekstistä olennaisen tiedon AK2, AK3
• tutustuu sanojen luokitteluun (ylä- ja alakäsitteet) ja opettelee käyttämään oppiaineiden peruskäsitteistöä ja sanastoa
• tuntee päättövälimerkit ja isot alkukirjaimet ja niiden käytön ja tutustuu pilkun käyttöön
• tutustuu eri maiden sananlaskuihin, kansansatuihin ja kertomuksiin AK2

5. luokan tavoitteet

Oppilas
• syventää vuorovaikutustaitojaan AK1, AK3
• syventää suomen kielen rakenteen ja kieliopin tuntemusta
• tuntee erilaisia tekstityyppejä AK3
• pyrkii laajentamaan itse aktiivisesti sanavarastoaan
• osaa kirjoittaa johdonmukaisesti etenevää tekstiä
• pyrkii ymmärtämään suomalaisia ja suomalaista kulttuuria sekä sitä arvomaailmaa, mihin suomalainen yhteiskunta perustuu AK2

Keskeiset sisällöt

Oppilas
• haastattelee ja tekee muistiinpanoja ja harjoittelee suullisen esittämisen taitoja AK1, AK3
• opettelee aktiivin ja passiivin eri aikamuodot sekä löytämään selkeistä lauseista subjektin, predikaatin ja objektin
• tutustuu erilaisiin teksteihin (esim. uutinen, mainos) ja lukee vähintään yhden kokonaisen kirjan AK3
• laajentaa sanavarastoaan lukemalla, käyttämällä sanakirjaa, kysymällä ja tekemällä muistiinpanoja oppitunneilla sekä tutustuu sanojen johtamisen pääperiaatteisiin
• kirjoittaa kertomuksen tai lyhennelmän
• etsii esimerkiksi sanomalehdistä erilaisia tiedonhankkimistapoja käyttäen tietoa suomalaisesta kulttuurista AK2, AK7

6. luokan tavoitteet

Oppilas
• tutustuu erilaisiin suullisiin esitystapoihin ja –tilanteisiin ja ymmärtää tilannesidonnaisen
kielenkäytön tärkeyden
• hallitsee oikeakielisyyden yleisperiaatteet
• osaa luokitella tekstejä niiden sisällön ja käyttötarkoituksen mukaan ja tutustuu suomalaiseen kirjallisuuteen AK2
• kasvattaa sanavarastoaan
• oppii laatimaan erilaisia tekstejä
• harjoittelee kriittistä suhtautumista tiedotusvälineisiin AK3

Keskeiset sisällöt

Oppilas
• opettelee valitsemaan puhetilanteeseen sopivan rekisterin (esim. kirjakieli, puhekieli, slangi) sekä ilmaisemaan kohteliaasti mielipiteensä, tutustuu erilaisiin esitystapoihin (esim. esitelmä, näytelmä, lausunta) AK1, AK2, AK3
• oppii muodostamaan monikollisia sijamuotoja, harjoittelee objektin käyttöä myönteisissä ja kielteisissä lauseissa, tutustuu moduksiin sekä ymmärtää tavallisimpia lauseenvastikkeita ja lyhenteitä
• laajentaa mediatietouttaan (esim. uutinen, mielipidekirjoitus, mainos) ja tutustuu ainakin nimeltä suomalaisiin kirjailijoihin ja teoksiin (esim. Kalevala ja sen henkilöhahmot)
AK2, AK3
• kasvattaa sanavarastoaan päättelemällä sanojen merkityksiä teksti- tai asiayhteyden perusteella
• saa kokemusta vaikuttamaan ja tiedottamaan pyrkivien tekstien laatimisesta (esim. mainos, mielipide, uutinen, juliste, luokkalehden tekeminen)
• opettelee arvioimaan kriittisesti tiedotusvälineitä ja mainoksia sekä ymmärtämään niiden merkityksen yhteiskunnassa AK3

7.3. Vieraat kielet, englanti

Englanti A1 –kielenä

3. luokan tavoitteet

Kielitaito AK3
Oppilas oppii
• vahvistamaan tietoisuuttaan äidinkielen ja vieraiden kielten käytöstä viestinnän välineenä että englannin puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan
• tiedostamaan myönteisen asenteen merkityksen kielten opiskelua ja eri kulttuureita kohtaan ymmärtämään opettajan kohdekielellä antamat toistuvat ohjeet
• englannin kielelle tyypillisiä äänteitä sanatasolla
• kommunikoimaan arkipäivän viestintätilanteissa ymmärtämään lyhyen, puhutun ja kirjoitetun kielen keskeisimmän sisällön
• kirjoittamaan englannin kielen perussanoja ja lyhyitä viestejä oman kielellisen kompetenssinsa mukaan

Kulttuuritaidot AK2
Oppilas oppii
• ikätasoaan vastaavan kohdekielen kulttuurin piirteitä
• käyttämään kohdekielen kulttuurille tyypillisiä arkipäivän fraaseja mallin mukaan ohjatusti

Opiskelustrategiat AK1
Oppilas oppii
• huolehtimaan kotitehtävistä ja koulutarvikkeista
• käyttämään oppikirjoja ohjatusti
• työskentelemään yhdessä parin ja/tai ryhmän kanssa ohjatusti
• itsearvioinnin alkeita

Keskeiset sisällöt

Tilanteet ja aihepiirit
• oppilas itse ja hänen lähiympäristönsä AK1
• asioiminen arkipäivän tutuissa tilanteissa mallin mukaan
• aika: viikonpäivät
• numerot 1-20

Rakenteet
• sanojen ryhmittelyä käytön mukaan
• lyhyet lauseet mallin mukaan
• omistaminen ja osaaminen
• yksikkö ja monikko

Viestintästrategiat
• tuttujen sanojen tunnistaminen tekstistä ja puheesta, aiheen ymmärtäminen
• lyhyiden ohjeiden ja dialogien ymmärtäminen sekä tuttuihin fraaseihin reagoiminen
• mallin avulla ääneen lukeminen
• helppoihin suullisiin ja kirjallisiin kysymyksiin vastaaminen

4. luokan tavoitteet

Kielitaito AK3
Oppilas oppii
• käyttämään tuntitilanteeseen liittyviä pyyntöjä ja rohkaisuja ohjatusti
• tuottamaan englannin kielelle tyypillisiä äänteitä lauseissa mallin mukaan
• kommunikoimaan tutuissa arkipäivän viestintätilanteissa ohjatusti
• ymmärtämään lyhyen, puhutun ja kirjoitetun kielen keskeisimmän sisällön
• kirjoittamaan englannin kielen perussanoja ja lyhyitä viestejä oman kielellisen kompetenssin mukaan

Kulttuuritaidot AK2
Oppilas oppii
• ikätasoaan vastaavan kohdekielen kulttuurin piirteitä
• käyttämään kohdekielen kulttuurille tyypillisiä arkipäivän fraaseja mallin mukaan

Opiskelustrategiat AK1
Oppilas oppii
• käyttämään muutamia opiskelustrategioita ohjatusti
• käyttämään oppikirjoja itsenäisesti opiskelussaan
• työskentelemään parin ja/tai ryhmän kanssa ilman jatkuvaa ohjausta
• tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan itsearvioinnin avulla

Keskeiset sisällöt

Tilanteet ja aihepiirit
Luokalla 3 esiin tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi
• itsestä kertominen laajemmin
• asioiminen palvelutilanteissa mallin mukaan
• tutustuminen aakkosiin
• keskeisten äänteiden tunnistaminen äännemerkkien avulla
• aika: kellonajat
• numerot 1-100

Rakenteet
Luokalla 3 esiin tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi
• persoonapronominit ja omistusmuodot
• kysymyslauseet preesensissä
• lauserakenteen vahvistaminen
• prepositioita

Viestintästrategiat
• lyhyen puhutun ja kirjoitetun kielen keskeisimmän sisällön ymmärtäminen
• satujen, kertomusten ja dialogien juonen kulun seuraaminen
• tutun tekstin ääneen lukeminen ilman mallia
• valmiiden roolien esittäminen sekä itsestä kertominen suullisesti ja kirjallisesti

5. luokan tavoitteet

Kielitaito AK3
Oppilas oppii
• käyttämään ohjeita, pyyntöjä, rohkaisuja ilman jatkuvaa ohjausta
• kielen intonaatiota ja rytmiä sekä vahvistaa äänteiden tuottamista
• kommunikoimaan tutuissa arkipäivän viestintätilanteissa mallin mukaan
• etsimään tietoa erilaisista lähteistä
• kirjoittamaan lyhyitä viestejä

Kulttuuritaidot AK3
Oppilas oppii
• käyttämään kohdekielen kulttuurille tyypillisiä arkipäivän fraaseja mallia soveltaen
• tietoja anglosaksisista maista ja tapakulttuureista

Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
• käyttämään opiskelustrategioita ohjatusti
• käyttämään oppikirjoja/oppimateriaalia ja harjoittelee käyttämään sanakirjaa
• käyttämään pari/ryhmätyöskentelyä tärkeänä kielen harjoittelutapana
• käyttämään itsearviointia omien heikkouksien ja vahvuuksiensa kartoittamiseen opiskelun tukena
• käyttämään tietotekniikkaa kielen opiskelun tukena AK7

Keskeiset sisällöt

Tilanteet ja aihepiirit AK1, AK3
Luokilla 3-4 esiin tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi
• ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot
• asioiminen palvelutilanteissa mallia soveltaen
• aakkoset
• aika: kuukaudet
• numerot 1-1000

Rakenteet
Luokilla 3-4 esiin tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi
• yleispreesens
• kestopreesens alustavasti
• järjestysluvut
• säännöllinen imperfekti
• prepositioita
• adjektiivien vertailua
• artikkelit

Viestintästrategiat
• yksittäisen tiedon löytäminen lyhyestä tekstistä tai puheesta ohjatusti
• oman lyhyen suullisen tai kirjallisen viestin tuottaminen
• rutiininomaisesta, lähipiiriin liittyvästä haastattelusta selviytyminen
• tavallisista asioimistilanteista selviytyminen mallin avulla

6. luokan tavoitteet

Kielitaito AK3
Oppilas oppii
• tekemään omia suullisia esityksiä ohjatusti
• harjoittelee intonaatiota, rytmiä ja äänteitä sekä sana- että lausetasolla
• kommunikoimaan tutuissa arkipäivän viestintätilanteissa
• kirjoittamaan lyhyitä tekstejä apuneuvoja käyttäen ohjatusti

Kulttuuritaidot AK2
Oppilas oppii
• lisätietoja anglosaksisista maista ja kulttuureista
• vertailemaan suomalaisen ja anglosaksisten maiden kulttuureja
• kulttuurille ominaisen vapaamuotoisen keskustelun alkeita

Opiskelustrategiat AK1
Oppilas oppii
• käyttämään opiskelustrategioita
• toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa yhdessä muiden kanssa
• käyttämään sanakirjaa sekä muita tiedonlähteitä
• käyttämään itsearviointia arvioidessaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin

Keskeiset sisällöt

Tilanteet ja aihepiirit
Luokilla 3-5 esiin tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi
• nuorisokulttuuriin tutustumista
• asioiminen itsenäisesti arkipäivän tutuissa tilanteissa
• numerot ja aika

Rakenteet
Luokilla 3-5 esiin tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi
• yleispreesensin vahvistaminen
• epäsäännöllinen imperfekti
• ainesanoja
• prepositioita
• adjektiivien vertailua

Viestintästrategiat
• yksittäisen tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta
• suullisen tai kirjallisen viestin tuottaminen itselle läheisestä aiheesta
• puhekumppanin huomioiminen ja tukeminen suullisessa vuorovaikutuksessa
• arkipäivän vapaamuotoisista keskustelutilanteista selviäminen

Englanti A2 -kielenä

4. luokka

Opetuksessa sovelletaan englanti A1 -kielenä 3. ja 4. luokan opetussuunnitelmia.

5. luokka

Opetuksessa sovelletaan englanti A1 -kielenä 4. ja 5. luokan opetussuunnitelmia.

6. luokka

Opetuksessa sovelletaan englanti A1 –kielenä 5. ja 6. luokan opetussuunnitelmia siten, että 6. luokan lopussa oppilaat ovat saavuttaneet A1-kielen opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet.

Menetelmät Ymmerstan koulussa

Kielen opiskelussa pääpaino on kommunikatiivisella kielenkäytöllä. Vuorovaikutusta ja viestintää harjoitellaan sekä viestijänä (puhe- ja kirjoitusharjoitukset) että viestin vastaanottajana (kuultuun ja luettuun reagoiminen). Varsinkin alkuvaiheessa tehdään TPR harjoituksia, eli toiminnalla puheeseen reagointia, esim. pantomiimillä esitetään eläimiä, toimintaverbejä, adjektiiveja, tai noudatetaan kohdekielellä annettuja toimintaohjeita. Kieltä opitaan myös kielellä leikkien, laulaen, loruillen tai erilaisten pelien avulla.

Keskeisiä menetelmiä ovat erilaiset puheharjoitukset pareittain ja ryhmässä, eläytyvä lukeminen, dramatisointi sekä erilaiset simuloinnit käytännön viestintätilanteista.

Sanaston opettelussa käytössä on elaborointimenetelmä, eli oppija käyttää uutta sanaa omissa lauseissaan liittämällä sen aiemmin oppimaansa kieliainekseen.

Lisäksi mahdollisesti:

-haastattelut ja tulosten esittely
-esitelmät, ryhmätyöt, kirjallisesti ja suullisesti
-internetin käyttö tietolähteenä ja tvt-harjoitteet oppimisen tukena (Koulukanava, Perunakellari)
-autenttisia kielenkäyttötilanteita esim. natiivivieraat sekä
osallistuminen tavoitteellisiin keskusteluihin chatissa/ keskustelupalstoilla opettajan valvonnassa
-videot ja tv-ohjelmat, erityisesti kulttuurintuntemus
-kirje/sähköpostikaverit kohdekielellä
-tuttuihin satuihin ja tarinoihin eläytyminen vieraalla kielellä
-yhteistoiminnalliset menetelmät esim. palapelitekniikka laajoja aineistoja käsiteltäessä

Arviointi

- vieraan kielen opiskelussa arvioidaan eri osa-alueita: suullinen kielitaito (ääntäminen, vuorovaikutustilanteissa reagointi), tekstin ja puheen ymmärtäminen, kirjallinen tuottaminen, kielen rakenteen osaaminen sekä tuntiaktiivisuus ja opiskelutaidot. Koska osa-alueita on paljon, pitää huomioida oppijoiden erilaisuus ja antaa tunnustusta taidoiltaan epätasaistenkin osaamiselle (esim. kaunis ääntäminen, vaikka rakenteet haastavia)
- Alemmilla luokilla arvioinin painopiste on vuorovaikutustaidossa ja suullisessa kielitaidossa.
- Ylemmillä luokilla arvioinnin painopiste siirtyy kirjallisen osaamisen ja kielen rakenteiden hallinnan suuntaan, vaikka suullinen kielitaito on edelleen tärkeää.
Summatiivissa kokeissa palkitaan osaamisesta, ei niinkään sakoteta virheistä. Alusta lähtien oppilaat arvioivat omaa edistymistään kielenkäyttäjinä.
- oppilaat voivat kerätä omaa kieliportfoliota, johon kootaan omia parhaita tuotoksia (kirjallisia, suullisia, digitaalisia), joista ilmenee oma kielitaito.
- kielitaidon arvioinnissa otetaan huomioon kielen erilaiset variaatiot, esimerkiksi amerikan englanti / brittienglanti
- huomioidaan oma yksilöllinen erityisosaaminen, esim. harrastussanastot

7.4. Vieraat kielet, ranska

Ranska A1 -kielenä

3.luokan tavoitteet

Kielitaito AK3
Oppilas
• harjoittelee ranskankielelle tyypillisiä äänteitä, sidontaa ja intonaatiota esim. väite / kysymyslauseessa
• oppii kommunikoimaan ohjatusti arkipäivän hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä viestintätilanteissa
• oppii ymmärtämään opettajan ranskaksi antamat ohjeet, ja lyhyen puhutun ja kirjoitetun kielen keskeisen sisällön
• aloittaa aktiivisen sanaston harjoittelun ja ranskankielisiin teksteihin tutustumisen
• harjoittelee kirjoittamaan ranskankielisiä sanoja ja lauseita mallin mukaan

Kulttuuritaidot AK2
Oppilas
• tutustuu ranskankielisiin lauluihin, loruihin, leikkeihin, satuihin
• tutustuu Ranskaan: pääkaupunki ja joitakin sen nähtävyyksiä, lippu ja muutamia juhlapäiviä
• tutustuu kohteliaisuusmuotoihin kuten teitittelyyn, Madame, Monsieur, s’il vous plaît, voilà, ja käyttämään niitä

Opiskelustrategiat AK1
Oppilas
• tutustuu kielenopiskelun tiedonhankinta- ja työskentelytaitoihin. Tavoitteena on, että oppilaalle kehittyy hyvät kielenopiskelutottumukset
• oppii ymmärtämään säännöllisen työskentelyn kuten sanojen mieleen painamisen ja läksyjen tekemisen merkityksen kielenopiskelussa, ja huolehtimaan opiskeluvälineistään
• harjaantuu oppikirjan ja sanaston käyttöön
• totuttelee pari- ja ryhmätyöskentelyyn
• opettelee huolehtimaan työskentely-ympäristönsä siisteydestä ja viihtyisyydestä
• totuttelee itsearviointiin

Keskeiset sisällöt

Tilanteet ja aihepiirit
• oppilas itse ja hänen lähiympäristönsä AK1
• aakkoset
• lukusanat 0-31
• värit
• lasten elämään läheisesti liittyviä substantiiveja
• aikakäsitteitä: viikonpäivät, kuukaudet, vuodenajat, kellonajoista tasatunnit
• tervehtiminen, itsensä esittely / itsestä ja perheestä kertominen
• asiointia tavallisissa arkipäivän tilanteissa
• aihepiirit ovat osin kertausta, mikäli kieltä opiskeltu jo 3. luokkaa aiemmin

Rakenteet
• artikkelit: maskuliini ja feminiini, yksikkö ja monikko alustavasti
• keskei

YMMERSTASSA JOKAISEN TARINA ON TÄRKEÄ. Kunnioitamme jokaisen oikeuksia, tarpeita ja tavoitteita. Kohtaamme toisemme kiireettömästi ja ystävällisesti. Otamme huomioon toistemme erilaiset taustat ja lähtökohdat.

YMMERSTASSA RAKENNETAAN YHTEISTÄ TARINAA. Kannamme yhdessä vastuun opetus- ja kasvatustehtävästämme. Toimimme siten, että kaikilla on mahdollisuus osallistua. Otamme huomioon toistemme vahvuudet ja olemme valmiita tukemaan toinen toisiamme.

YMMERSTASSA JOKAINEN OSALLISTUU TURVALLISEN PÄIVÄN LUOMISEEN. Toinen toisiamme arvostaen luomme turvallisen ilmapiirin.

YMMERSTASSA OPITAAN OPPIMISEN TAITOJA. Oppimisen lähtökohtana on oppimisen ilo ja erilaisten oppijoiden kannustaminen.

Vuosiluokat 1-2

3. luokan tavoitteet

4. luokan tavoitteet

5. luokan tavoitteet

Vuosiluokat 6-9

6.luokan tavoitteet

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen menetelmät Ymmerstan koulussa:

Kirjallisuuden opetuksen yleiset tavoitteet Ymmerstan koulussa

Kirjallisuuden opetuksen tavoitteet, sisällöt ja menetelmät luokka-asteittain Ymmerstan koulussa

(taulukossa tummennettuna ovat asiat, jotka tulevat ko. luokalla uutena)

Luova kirjoitus yhteydessä kirjallisuuden opetukseen (tarinointi) Ymmerstan koulussa

1. luokan tavoitteet

2. luokan tavoitteet

3. luokan tavoitteet

5. luokan tavoitteet

6. luokan tavoitteet

3. luokan tavoitteet

4. luokan tavoitteet

5. luokan tavoitteet

6. luokan tavoitteet

4. luokka

5. luokka

6. luokka

3.luokan tavoitteet

YMMERSTASSA JOKAISEN TARINA ON TÄRKEÄ.
Kunnioitamme jokaisen oikeuksia, tarpeita ja tavoitteita.
Kohtaamme toisemme kiireettömästi ja ystävällisesti.
Otamme huomioon toistemme erilaiset taustat ja lähtökohdat.

YMMERSTASSA RAKENNETAAN YHTEISTÄ TARINAA.
Kannamme yhdessä vastuun opetus- ja kasvatustehtävästämme.
Toimimme siten, että kaikilla on mahdollisuus osallistua.
Otamme huomioon toistemme vahvuudet ja olemme valmiita tukemaan toinen toisiamme.

YMMERSTASSA JOKAINEN OSALLISTUU TURVALLISEN PÄIVÄN LUOMISEEN.
Toinen toisiamme arvostaen luomme turvallisen ilmapiirin.

YMMERSTASSA OPITAAN OPPIMISEN TAITOJA.
Oppimisen lähtökohtana on oppimisen ilo ja erilaisten oppijoiden kannustaminen.