SISÄLLYS

Ymmerstan koulun esiopetussuunnitelma perustuu valtakunnallisiin, Opetushallituksen vahvistamiin esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sekä Espoon kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelmaan. Ymmerstan koulun esiopetussuunnitelma on laadittu rinnakkain perusopetuksen opetussuunnitelmatyön kanssa.

1.2 Arvot ja toiminta-ajatus

Ymmerstan koulun arvot

YMMERSTASSA JOKAISEN TARINA ON TÄRKEÄ.
Kunnioitamme jokaisen oikeuksia, tarpeita ja tavoitteita.
Kohtaamme toisemme kiireettömästi ja ystävällisesti.
Otamme huomioon toistemme erilaiset taustat ja lähtökohdat.

YMMERSTASSA RAKENNETAAN YHTEISTÄ TARINAA.
Kannamme yhdessä vastuun opetus- ja kasvatustehtävästämme.
Toimimme siten, että kaikilla on mahdollisuus osallistua.
Otamme huomioon toistemme vahvuudet ja olemme valmiita tukemaan toinen toisiamme.

YMMERSTASSA JOKAINEN OSALLISTUU TURVALLISEN PÄIVÄN LUOMISEEN.
Toinen toisiamme arvostaen luomme turvallisen ilmapiirin.

YMMERSTASSA OPITAAN OPPIMISEN TAITOJA.
Oppimisen lähtökohtana on oppimisen ilo ja erilaisten oppijoiden kannustaminen.

Ymmerstan esiopetuksen toiminta-ajatus

Ymmerstan koulussa jokaisen tarina on tärkeä. Turvallisessa ja innostavassa ympäristössä harjoittelemme yhdessä oppimisen taitoja. Oppimisessa ja muussa toiminnassa leikillä on keskeinen merkitys. Lapsen kehittymistä, oppimista ja hyvinvointia tukee ammattitaitoinen henkilökunta yhdessä vanhempien kanssa.

1.3 Esiopetuksen kasvatus- ja oppimistavoitteet

Esiopetuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen oppimisedellytyksiä sekä tukea itsetunnon kehittymistä myönteisten oppimiskokemusten ja monipuolisen vuorovaikutuksen keinoin. Päämääränä on lapsen kokonaisvaltainen sekä tasapainoinen (psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen) kehitys ja hyvinvointi. Vanhempien ja henkilökunnan mahdollisimman avoin yhteistyö on ensisijaisen tärkeää lapsen kasvulle ja kehittymiselle.

Esiopetuksessa luodaan pohjaa lapsen elinikäiselle oppimiselle. Tavoitteena on vahvistaa lapsen henkilökohtaisia taitoja sekä tehdä lapselle itselleen näkyväksi hänen oma käsityksensä uuden oppijana ja tiedon hankkijana.

Esiopetuksen eräänä tavoitteena on havaita lapsen oppimiseen ja kehitykseen liittyviä mahdollisia vaikeuksia ja pyrkiä yhdessä vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa löytämään keinoja oppimisen helpottamiseksi. Tiivis yhteistyö esi- ja alkuopetuksen välillä helpottaa erilaisten tukitoimien jatkamista varsinaisen perusopetuksen alkaessa.

Yhdessä toisten kanssa toimiessaan lapsi kokee oppimisen ja tekemisen iloa ja hänen myönteinen minäkuvansa vahvistuu. Yhteisten pohdintojen ja kokemusten sekä leikin kautta esiopetusikäinen lapsi hankkii tietoa itsestään sekä ympäröivästä maailmastaan. Lapsi opettelee ottamaan vastuuta tekemisestään (syy-seuraus suhteet). Kulttuurinen käsitys oikeasta ja väärästä vahvistuu.
Yhdessä harjoitellaan itseilmaisua, erilaisuuden hyväksymistä sekä yksilöllisyyden arvostamista, toisten huomioon ottamista sekä hyvien tapojen merkityksen ymmärtämistä.

Leikin, sadun ja tarinoiden sekä mielikuvituksen ja ilmaisun maailmat kehittävät lapsen tunne-elämää, vuorovaikutustaitoja sekä oppimista niin yksilönä kuin ryhmän jäsenenä. Aistihavainnot, kokemukset ja elämykset kehittävät lapsen ajattelua ja ymmärrystä. Elämysten kautta oppiminen jättää pysyvimmän jäljen lapsen mieleen.

Esiopetusvuoden aikana on tärkeää herätellä lapsen kiinnostusta uusiin opeteltaviin asioihin sekä auttaa ja tukea lasta havaitsemaan omat oppimistuloksensa ja iloitsemaan niistä.

2 Esiopetuksen toteuttaminen

2.1 Toiminta- ja oppimisympäristö

TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ

Esiopetuksen oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista ympäristöä jossa esiopetus tapahtuu. Hyvä toiminta- ja oppimisympäristö tukee monipuolisesti esikoululaisen hyvinvointia ja oppimista. Se vahvistaa lapsen kasvua sekä yhteistyötaitojen kehittymistä.

Oppimisympäristössä on keskeistä aikuisten (opettaja ja muut ryhmään kuuluvat) ja lasten välinen suhde.
Lisäksi esiopetusryhmän lasten keskinäinen vuorovaikutus, erilaiset toimintatavat ja oppimistehtävät ovat tärkeä osa oppimisympäristöä. Iloinen, eläytyvä ja lasta rohkaiseva ilmapiiri, jossa kokee tulevansa kuulluksi, vahvistaa esikoululaista koululaiseksi kasvamisessa.

Lapsilähtöisen toiminnan toteuttamisessa on tärkeää määritellä ryhmän tarpeet, edellytykset, kiinnostuksen kohteet sekä vuorovaikutuksellinen yhteistoiminta. Ryhmässä toimiessaan lapsi on vuorovaikutuksessa aikuisten ja toisten lasten kanssa. Samalla hän laajentaa ymmärrystään keskustelujen ja pohdintojen kautta ja saa palautetta omasta toiminnastaan. Aikuisten vuorovaikutustaidot toimivat myös malleina lapsille.

Hyvä oppimisympäristö tarjoaa lapselle mahdollisuudet erilaisten kielellisten, matemaattisten ja muiden havaintojen tekemiselle. Monipuolista lasta kiinnostavaa materiaalia tulee olla helposti esikoululaisen saatavilla. Hyvä oppimisympäristö herättelee lapsen uteliaisuutta ja tukee näin aktiivisesti esikoululaisen oppimismotivaatiota. Kysyminen, pohdiskelu, oletusten ja arvausten tekeminen ohjaa lasta tutkimaan ja arvioimaan kyseessä olevaa asiaa tai toimintaa tarkemmin.

Leikillä on keskeinen asema ja merkitys pienen lapsen elämässä. Näin myös 5 -7-vuotiaan esikoululaisen maailmassa. Leikki tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Leikkimiseen tulee olla aikaa jokaisella esiopetusikäisellä sekä ryhmässä että yksin.
Pieni esikoululainen näyttää suuressa koulussa kulkiessaan hyvin pieneltä. Turvallisen ja hyväksyvän ilmapiirin omakohtainen kokeminen esikouluvuoden alkaessa on tärkeää sekä esikoululaiselle että hänen perheelleen. Tätä vahvistetaan kummitoiminnalla.

Toiminta- ja oppimisympäristön luomiseen osallistuvat kaikki esiopetuksen kasvatus- ja opetustyössä mukana olevat. Yhteistyö ja lapseen liittyvän tiedon jakaminen huoltajien sekä opettajan ja muun henkilökunnan välillä on merkittävän tärkeää.

Ymmerstan koulun esiopetusryhmä toimii Puolen hehtaarin metsässä (koulun pienimpien oppilaiden solu). Esiopetuksen omien ryhmätilojen (Kissankulma sekä Pöllön koti)) lisäksi esiopetusryhmällä on mahdollisuus käyttää koulun muita tiloja, kuten juhla- ja liikuntasalia (Kalevala) sekä kirjastoa. Koulun pihalla ja sen lähiympäristössä on mahdollisuus liikkua luonnossa ja tehdä erilaisia retkiä. Hyvät kulkuyhteydet mahdollistavat lisäksi retkeilyn pääkaupunkiseudun kulttuuri-, luonto- ym. kohteisiin.
Päivittäisen ulkoilun ajaksi on osa koulun pihasta varattu esikoululaisten käyttöön.
Koulun tilat ja lähiympäristö antavat mahdollisuuksia monenlaiseen toimintaan ja oppimiseen. Koulun kirjasto tarjoaa mahdollisuuden tieto- ja viestintätekniikan käytölle. Kirjastossa voi tutustua monipuolisesti tiedonlähteisiin ja tarinoihin.

2.2 Esiopetuksen pedagoginen toteuttaminen sekä opetusmenetelmät ja työtavat

Uuden oppiminen on aina aktiivinen prosessi, joka perustuu aikaisempaan tietoon ja oppimiskokemuksiin. Esiopetusikäinen liittää uuden tiedon aiemmin omaksumaansa ja rakentaa sen pohjalta uuden näkemyksen asioista. Luottamuksellinen ja avoin yhteistyö eri tahojen välillä mahdollistaa perustan hyvälle esiopetusvuodelle.

Oppimisen tulee esiopetuksessa olla kokonaisvaltaista, lapsen tarpeille läheistä ja tarkoituksenmukaista. Onnistumisen kokemukset ja hyväksytyksi tulemisen tunne edistävät oppimista. Esiopetuksessa painottuu toiminnallisuus, toisilta oppiminen, elämyksellisyys ja ilo.

Leikki on aivan erityisasemassa esiopetuksessa. Lapsi oppii leikkiessään monia tarpeellisia taitoja. Aikuisen tehtävä on antaa tilaa leikille, havainnoida ja ohjata lasta siinä. Sääntö- ja roolileikeissä lapsi harjoittelee tärkeitä yhteistyötaitoja.

Aihekokonaisuuksien, teemojen ja projektien avulla esikoululainen ihmettelee, ajattelee, tutkii ja oivaltaa. Ongelmanratkaisuun ja omien ajatusten sekä näkemysten kertomiseen rohkaistaan. Ratkaisujen etsimiseen ja kehittelemiseen tulee lapselle varata riittävästi kiireetöntä aikaa. Yhdessä tekemisen ja oppimisen kokemukset sekä niiden jakaminen ryhmässä on tärkeä osa vuorovaikutusta.

Opettaja tukee lapsen oppimisprosessia keskustelujen, opetustuokioiden ja muun toiminnan suunnittelun kautta. Lapsi on aktiivinen osallistuja. Hän on mukana oman toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä oman oppimisen arvioinnissa. Käsitys oppimisesta ja oppijana olemisesta on merkittävä tulevia kouluvuosia ajatellen. Jokaisen lapsen minäkuvan vahvistaminen on tärkeää.

Esiopetus perustuu opetuksen eheyttämiseen. Eheyttävässä opetuksessa opettaja yhdistää esiopetuksen sisältöalueita siten, että niistä muodostuu lapselle merkityksellisiä kokonaisuuksia ja teemoja. Käsiteltävinä voi olla samanaikaisesti usean sisältöalueen asioita tai ajallisesti peräkkäisiä, toisiinsa liittyviä asioita. Vuorovaikutuksellisuus ja itse oppimisprosessi muodostuvat lapsen kannalta näin merkityksellisiksi kokonaisuuksiksi.

Ymmerstan koulun esiopetuksessa korostuvat yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmät. Erityisen tärkeää on oman ryhmän turvalliseksi kokeminen. Lukuvuoden alkaessa lapset tulevat esikouluun monista eri ryhmistä. Omaan ryhmään tutustuminen ja siinä toimiminen yksilönä sekä ryhmän jäsenenä vaatii pieneltä lapselta paljon erilaista osaamista. Draaman käyttö ja muut eläytymisharjoitukset vahvistavat itsetuntemusta ja ryhmätaitoja.

3 Esiopetuksen keskeiset tavoitteet ja sisällöt

3.1 Kieli ja vuorovaikutus

Esiopetusvuoden eräänä tavoitteena on lapsen ajattelun, sosiaalisuuden, tunteiden ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen ja niiden ilmaiseminen erityisesti kielen avulla. Puhuttu kieli on ajattelun ja ilmaisun väline. Turvallisen ja myönteisen ilmapiirin kokemus ryhmässä rohkaisee lasta käyttämään kieltä. Oppimiensa käsitteiden avulla lapsi jäsentää omaa ympäristöään ja rakentaa maailmankuvaansa. Leikin ja tarinoiden avulla voidaan kehittää kielellistä tietoisuutta.

Kielellisen tietoisuuden kehittämisen tavoitteena on herättää esikoululaisen mielenkiinto suullisen ja kirjoitetun kielen havaitsemiseen ja tutkimiseen. Puhuminen, kielellä leikitteleminen, lorut, riimit ohjaavat lasta oppimaan kielen rakenteen ja merkitykset. Sanojen rytmittäminen tavuiksi ohjaa kohti kielen kirjoitettua muotoa. Tavoitteena on herättää mielenkiinto luku- ja kirjoitustaidon saavuttamiseen.

Kuuntelun ja keskittymisen harjoittamiseen auttavat monenlaiset sadut ja tarinat. Arkipäivän tarinointi, ajatusten ja kokemusten vaihto kehittävät kuuntelutaitoa, eläytymistä ja itseilmaisua. Oppilaan tuntemus auttaa löytämään yhteiset keskustelunaiheet. Tämä on tärkeää vilkkaiden ja ulospäin suuntautuneiden lasten kanssa, mutta erityisen tärkeää hiljaisten ja helposti syrjään vetäytyvien lasten kanssa.

Mahdollisten oppimisvaikeuksien ennakoimiseen ja tunnistamiseen sekä kuntouttavaan toimintaan kiinnitetään erityistä huomiota.

TAVOITTEET kielen ja vuorovaikutuksen sisältöalueen osalta Ymmerstan esiopetuksessa:

· lapsen uteliaisuuden herätteleminen puhuttua ja kirjoitettua kieltä kohtaan

· myönteinen suhtautuminen kieleen ja vuorovaikutukseen muiden kanssa

· omien asioiden, tunteiden ja tarinoiden ilmaisemiseen rohkaistuminen

· keskittyneen kuuntelemisen taidon lisääntyminen

· hiljaisuuden merkityksen huomaaminen

· käsite- ja sanavaraston karttuminen

· tutustua tietotekniikan alkeisiin

SISÄLLÖT JA MENETELMÄT:

Lasta rohkaistaan puhumaan ja käyttämään kieltä kaikissa tilanteissa

· arkipäivän puheenaiheet ja lasten elämään liittyvät tapahtumat

· "minulle tärkeän asian" –esittelyt

· ohjatut ja vapaat leikkitilanteet ja pelit

· opetellaan ilmaisemaan omia ajatuksia ja toiveita

· saduttaminen ja muut mielikuvitusta rikastuttavat menetelmät

· keskustelut ja " hoksaamo selvittää"- ajatukset

· draama- ja eläytymisharjoitukset

· mielipidediagrammit ja perustelujen miettiminen omille mielipiteille

Kuunnellaan ja arvostetaan kuulluksi tulemista

· keskustelut, haastattelut

· erilainen kirjallisuus, luetaan päivittäin (kuvakirjat, sadut, jatkotarinat, runot ja riimittelyt)

· arvoitukset ja sanaleikit

· oman kirjan lukeminen perjantaisin, kun koko koulu lukee yhtaikaa

Kielellisen tietoisuuden kehittäminen

· leikitellään sanoilla, lasten nimillä ja opetellaan niitä

· tavut taputtamalla (tavurytmi)

· tutustutaan kirjaimiin (muoto/äänne) eri tavoin

· tavut ja sanat sekä niihin tutustuminen

· kirjainmuotojen hahmottaminen ja harjoittelu eri tekniikoilla (ilma, hiekka, isot paperit, selkään kirjoittaminen, kehokirjaimet jne.)

· kynän käyttö ja kynäotteen harjoittelu

3.2 Matematiikka

Matematiikan tekeminen näkyväksi ja havaittavaksi jokapäiväisessä elämässä kuuluu esiopetuksen arkeen. Luokitteleminen, vertaileminen, hämmästeleminen, oletusten tekeminen ja ongelmien ratkaiseminen on lapsista hauskaa. Matemaattisen ajattelun myönteinen herätteleminen sekä sen näkyväksi tekeminen on tärkeää ajatellen myöhempää oppimista, mutta myös jokapäiväistä ongelmanratkaisutaitoa. Matematiikka on lapselle elämänläheistä ja kokonaisvaltaista arkipäivän päättelyä ja ongelmanratkaisua. Oppimistilanteissa lapsella on aktiivinen rooli.

Matematiikan oppiminen edellyttää käsitteiden ymmärtämistä. Matemaattisiin peruskäsitteisiin tutustutaan toiminnallisesti sekä leikin avulla. Tutustutaan asioihin ja erilaisiin ilmiöihin "tutkitaan" periaatteella. Tehdään henkilökohtaisia ja yhteisiä havaintoja ja käytetään paljon konkreettista materiaalia. Tarinat, liikkuminen, ajatusten ja havaintojen vaihtaminen sekä niistä keskusteleminen auttavat esikoululaista huomaamaan matemaattisten käsitteiden olevan läsnä hänen arjessaan.

Mahdollisten oppimisvaikeuksien ennakoimiseen ja tunnistamiseen sekä kuntouttavaan toimintaan kiinnitetään erityistä huomiota.

TAVOITTEENA matematiikan sisältöalueen osalta Ymmerstan esiopetuksessa

· keskittymisen ja kuuntelemisen taidon lisääminen sekä toisten näkemysten kunnioittaminen

· oman ajattelun kehittyminen

· uteliaisuuden, rohkeuden ja omien päätelmien tekeminen ongelmanratkaisutilanteissa ja niiden tuominen julki ryhmässä

· ilon kokeminen matematiikasta

· peruskäsitteisiin tutustuminen

SISÄLLÖT JA MENETELMÄT

Havaintojen tekeminen omilla aisteilla

· pelit, leikit, rakentelut, eri materiaalien käyttö (napit,
hiekka, kävyt, tikut, selkään piirtäminen)

· vertailu, luokitteleminen ja sarjoittaminen erilaiset
ominaisuudet huomioiden eri materiaaleilla

· rakentelut, sekä varsinaisella matematiikan välineistöllä, mutta myös ympärillä
olevalla muulla materiaalilla

Mittaamalla pituuksia, painoja, tilavuuksia

· erilaisilla astioilla mittaaminen ja vertailu

· henkarivaaka

· erilaisten nesteiden tutkiminen

· rakentelut

· oletusten tekeminen erilaisista asioista ja sen jälkeen tutkiminen

Asioiden ja ilmiöiden nimeäminen

· keskustelemalla erilaisista asioista

· rakenteleminen vapaasti ja ohjeiden mukaan

· erilaiset vertailut diagrammeilla

· erilaiset materiaalit sisällä ja ulkona

Syy- ja seuraussuhteiden tekeminen näkyväksi ja niiden tutkiminen

· keskustelut erilaisissa ryhmissä

· opetellaan kiinnittämään huomio omaan toimintaan

· tehdään oletuksia erilaisista asioista

Lukumäärä, lukusana ja numeromerkkiin tutustuminen

· opetellaan eri materiaaleilla, vertaillaan

· leikit ja laulut

Perusmuodot geometriassa

· jäljennetään erilaisille pinnoille muotoja ja nimetään niitä

· etsitään muotoja ympäristöstä

Tutustutaan kellon tasa- ja puoli tuntiin

· tiimalasilla ajan mittaamista

3.3 Etiikka ja katsomus

Esiopetukseen kuuluvat eettinen kasvatus, kulttuurinen katsomuskasvatus sekä huoltajien valinnan mukaan joko uskontokasvatus tai elämänkatsomustietokasvatus. Lasten kasvua tuetaan kodin vakaumusta arvostaen ja kunnioittaen. Pääpaino esiopetuksessa on eettisessä ja kulttuurisessa katsomuskasvatuksessa.

Eettisen kasvatuksen tavoitteena on kasvaminen yhteisvastuuseen ja oikeudenmukaiseen ajatteluun. Arkipäivän erilaiset tilanteet ja lapsen eettisten valintojen tukeminen ja pohdinnat kehittävät esikoululaisen maailmankuvaa. Aikuisen malli on tärkeä. Kuunteleva suhtautuminen niin lapsiin kuin aikuisiinkin auttaa lasta hyväksymään erilaisia mielipiteitä ja erilaisuutta.

Turvallinen ja hyväksyvä ryhmä on tärkeä lapselle. Sellaisessa ryhmässä lapsi kokee tulevansa hyväksytyksi omine tunteineen ja näkemyksineen. Yhdessä kasvaminen ryhmän sopimuksiin ja yhteisiin sääntöihin selkiytyy. Syy- ja seuraussuhteiden opetteleminen on koko elämää ajatellen tärkeää. Lasta autetaan huomaamaan hyvien tapojen, ystävällisyyden, mutta myös oman negatiivisen käyttäytymisen vaikutukset ympäristössä.

Kulttuurisen katsomuskasvatuksen tavoitteena on tutustua suomalaisten juhlapyhien perinteeseen ja tapakulttuuriin. Jokainen ryhmän lapsista tuo omasta kulttuuritaustastaan aineksia lapsiryhmän yhteiseen kulttuuritaustaan. Tämä lisää ryhmässä erilaisuuden ja erilaisten tapojen hyväksymistä sekä luo pohjaa monikulttuurisuuteen kasvamiselle.

Uskontokasvatus esiopetuksessa järjestetään huoltajien vakaumusta ja valintaa kunnioittaen. Lapsille annetaan mahdollisuuksia kohdata uskontoon liittyviä asioita. Esiopetuksessa käsitellään uskontoon liittyviä sisältöjä, tutustutaan uskonnollisiin juhliin sekä niiden tunnusmerkkeihin. Uskontokasvatuksen aihealuetta voidaan käsitellä toiminnallisesti ja elämyksellisesti esimerkiksi perhejuhlien kautta.

Elämänkatsomustietokasvatuksen tavoitteena on kehittää lapsen valmiuksia kohdata erilaisia vakaumukseen liittyviä asioita ja kysymyksiä. Opetuksessa otetaan huomioon myös uskonnoton näkökulma. Elämänkatsomustietokasvatus syventää ja laajentaa kysymyksineen ja pohdintoineen kaikille lapsille tarkoitettua eettistä kasvatusta.

TAVOITTEENA etiikan ja katsomuksen sisältöalueen osalta Ymmerstan esiopetuksessa:

· lapsi opettelee ottamaan vastuuta omista valinnoistaan

· yhteisvastuuseen ja oikeudenmukaisuuteen kasvaminen

· erilaisuuden näkeminen ja sen hyväksyminen ympärillämme

· juhlapyhät ja niiden perinteisiin tutustuminen

· tapakulttuuriin tutustuminen

SISÄLLÖT JA MENETELMÄT

Elämän arvostaminen

· erilaiset leikit, laulut, tarinat

· draama ja muu eläytyminen

· tehdään näkyväksi omien valintojen merkitys

· pohdinnat yhdessä

· kannetaan vastuu omien tekojen (hyvät ja huonot) seurauksista ympäristölle

· aikuisen esimerkki

Monikulttuurisessa ympäristössä eläminen ja muiden kulttuurien arvostaminen

· tutustutaan muiden kulttuurien tapoihin

Uskontokasvatuksen tavoitteena on, että lapsi oppii oman uskontonsa sisällöt, uskonnolliset juhlat ja tunnusmerkit huoltajien toiveiden mukaan. Yhteisissä keskusteluissa vanhempien kanssa sovitaan järjestelyt sellaisen lapsen kohdalla, joka ei voi osallistua evankelisluterilaisen kirkkovuoden juhlapyhiin liittyviin hetkiin.

3.4 Ympäristö- ja luonnontieto

Tavoitteena on herättää kiinnostus ja arvostus luontoa kohtaan. Luontoon ja eri vuodenaikoihin liittyvät havainnot ja niiden tekeminen omia aisteja käyttäen, kokeilut, kokemukset ja niiden jakaminen sekä ajatukset, tunteet ja elämykset auttavat lasta hahmottamaan omaa ympäristöään selkeämmin. Sen tunteminen luo pohjaa laajemmalle ymmärrykselle ympäröivästä maailmasta.

Tutkimustehtävät, asioiden ja ilmiöiden vertailu ja luokittelu johtavat havaintojen pohdintaan ja erittelyyn. Erilaisten käsitteiden käyttäminen ja päätelmien tekeminen selkiinnyttävät syy- ja seuraussuhteita luonnossa.

Sadut, leikki, liikkuminen luonnossa ovat olennainen osa esikoululaisen luonto- ja ympäristökasvatusta. Myönteisen ympäristösuhteen kehittymisen eräänä edellytyksenä on, että lapsi kokee oman elinympäristönsä turvalliseksi ja mielenkiintoiseksi tutkimus- ja leikkipaikaksi. Myönteisten kokemusten avulla lapsi voi rakentaa pohjaa kestävälle ja pysyvälle tunnesiteelle luontoa ja ympäristöään kohtaan. Omakohtaisiin luonnossa liikkumiskokemuksiin kuuluu myös luonnonsuojelemisen näkökulma. Lähiympäristön luonnosta huolehtiminen ja vastuun kantaminen omasta toiminnasta ohjaavat lasta kohti kestävän kehityksen periaatteita.

Retkeillen tutustutaan myös rakennettuun ympäristöön, kulttuurimaisemaan ja näin avarretaan käsitystä meitä ympäröivästä maailmasta.

TAVOITTEENA ympäristö- ja luonnontiedon sisältöalueen osalta Ymmerstan esiopetuksessa:

· herättää kiinnostus ja kiintymys luontoon kokemusten, elämysten ja aistien avulla

· havaintojen tekemisen kehittäminen

· yhteisvastuun tärkeyden huomaaminen

· ympäristön kokeminen turvalliseksi

· tutustua retkeillen ympäristöön, luontoa kunnioittaen

· tutustua myös rakennettuun kulttuurimaisemaan

SISÄLLÖT JA MENETELMÄT

· aikuisen esimerkin tärkeys

· keskustelut ja ohjaaminen luontoa säästävään toimintaan ja valintoihin

· erilaiset kokeet ja niihin liittyvät oletukset ja muut ongelmaratkaisut

· huolehdimme yhdessä ympäristöstämme, myös piha-alueista, leluista jne.

· turvallisuus

· liikennesääntöihin tutustuminen

· liikkuminen lähellä, kauempana ja erilaisilla liikennevälineillä

3.5 Terveys

Tavoitteena on edistää lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä, kasvua ja kehitystä. Lasten kanssa keskustellaan terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista sekä yhdessä pohditaan niiden merkitystä. Esikoululaista ohjataan huomaamaan oman kehonsa viestit ja huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Yhdessä mietitään terveellisten elämäntapojen merkitystä omassa elämässä. Esikoululaisia opastetaan huomaamaan ulkoilun merkitys, terveelliset ruokailutottumukset ja hyvät ruokailutavat, henkilökohtaisen puhtauden huolehtimisen tärkeys, riittävän levon tärkeys sekä vuodenaikoihin liittyvä sopivan vaatetuksen valitseminen.

Lasten kanssa opetellaan liikkumaan turvallisesti ja noudattamaan liikennesääntöjä. Hyvät toverisuhteet lasten ja aikuisten välillä luovat pohjaa henkiselle hyvinvoinnille ryhmässä.

Esiopetuksessa harjoitellaan turvallisia ja järkeviä toimintatapoja, joiden avulla voidaan selviytyä itse tai auttaa toisia, jos jokin asia uhkaa turvallisuutta. Turvallisuusriskit voivat liittyä liikenteessä liikkumiseen, paloturvallisuuteen, vesillä, rannoilla ja jäällä liikkumiseen, kiusaamiseen ja omaan koskemattomuuteen, äkilliseen sairastumiseen, tapaturmiin tai allergioihin. Turvallisuusriskeihin varautumisessa tulee varoa herättämästä lapsissa turhaa pelkoa. Draaman käyttäminen ja eläytyvä harjoitteleminen mahdollisen tilanteen varalta lisää lapsen turvallisuuden tunnetta. Terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä näkökulmia voidaan pohtia yhdessä perheiden ja alueen asiantuntijoiden kanssa.

TAVOITTEENA terveyden sisältöalueen osalta Ymmerstan esiopetuksessa:

· terveellisten elämäntapojen oppiminen

· syy- ja seuraus suhteiden selkiyttäminen omassa toiminnassa sekä oma vastuu

· henkilökohtaisen rohkeuden lisääminen

· hyvien tapojen merkitys henkiselle hyvinvoinnille

SISÄLTÖ JA MENETELMÄT

· päivärytmin kautta terveydestä huolehtimiseen (tehtävä- ja muut tuokiot, wc-käynnit ja käsienpesut, ruokailut, päivittäinen lepohetki )

· draamaharjoitukset ongelmatilanteiden varalle

· konfliktitilanteet tai muut ristiriidat ja niiden selvittäminen ja "sopumaton" käyttö

3.6 Fyysinen ja motorinen kehitys

Päivittäinen, monipuolinen liikkuminen on välttämätöntä esiopetusikäisen lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Liikunta ja leikki kehittävät oman kehon hallintaa ja motorisia perustaitoja. Liikunta edistää myös terveen itsetunnon kehitystä sekä fyysistä kuntoa ja itseilmaisua. Päivittäisissä liikuntatilanteissa lapsi saa harjaannusta ja rohkaisua omatoimisuuteen, aloitteellisuuteen ja yhdessä toimimiseen. Liikunnan avulla lapset harjoittelevat myös yhteistyötaitoja, sääntöjen noudattamista, vuoron odottamista sekä ilmaisemaan ja hallitsemaan tunteitaan. Lapset opettelevat onnistumisen, epäonnistumisen ja pettymyksen tunteita. Reilun pelin säännöt tulevat heille tutuiksi. Esikouluikäisen liikunnassa on tärkeää leikinomaisuus ja se, että lapset nauttivat liikunnasta, ilman kilpailua. Liikunta tarjoaa myös luontevan mahdollisuuden purkaa ylimääräistä energiaa. Esikoululaisen hienomotoriikka, kädentaidot sekä silmän ja käden yhteistyö kehittyvät arkipäivän toiminnoissa.

Esiopetusikäisen fyysisen ja motorisen kehityksen edistämiseksi on pidettävä huolta liikuntamuotojen monipuolisuudesta ja tarjottava vaihtelevia liikkumismuotoja ottaen huomioon eri vuodenajat. Lasta ohjataan niin liikuntaleikkeihin ja perusliikuntataitoihin kuin myös luonto-, vesi- ja seikkailuliikuntaankin, palloiluun, nassikkapainiin, tanssiin tai muihin sisätilojen suomiin mahdollisuuksiin.

Liikunta on helposti integroitavissa esiopetuksen muihin sisältöalueisiin. Lapsen luontainen liikkumistarve ja mieltymys toiminnallisuuteen edellyttävät mahdollisuutta suureen tilaan, ainakin hetkittäin. Liikuntavälineistön tulee olla monipuolista ja esikoululaiselle sopivankokoista.

TAVOITTEENA fyysisen ja motorisen kehityksen sisältöalueen osalta Ymmerstan esiopetuksessa:

· liikunnan kokeminen mukavaksi ja virkistäväksi sekä ohjattuna että itsenäisesti

· arkipäivän hyötyliikunnan merkitys ja tärkeyden huomaaminen

· yhdessä tekemisen ilo

· motoristen perustaitojen kehittyminen

· ymmärtää liikunnan merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle

SISÄLLÖT JA MENETELMÄT

· tutustua monipuolisesti erilaisiin liikuntamuotoihin

· liikuntasalin lisäksi päivittäinen liikkuminen ulkona ja sisällä sekä esim. uimahallikäynnit

· liikuntaleikit päivittäin luonnollinen tapa purkaa energisyyttä

· liikunta vuodenaikojen mukaan/ välineistön valitseminen

3.7 Taide ja kulttuuri

Taiteella on merkittävä osa lapsen persoonallisuuden kehittymisessä. Taidekasvatuksessa on keskeistä taiteen eri lajeihin tutustuminen, taiteen tuottamat elämykset ja kokemukset. Pyrkimyksenä on harjaannuttaa lapsen mielikuvitusta, luovuutta ja itseilmaisua. Lasta ohjataan pitkäjänteiseen luovaan työskentelyyn sekä arvostamaan omaa ja muiden työtä. Tavoitteena on kehittää lapsen aistiherkkyyttä, havainto- ja hahmottamiskykyä. Aikuisen tehtävänä ryhmässä on luoda työskentelylle puitteet, turvata kiireetön prosessi ja nostaa prosessissa saavutetut tulokset esiin.

Kuvataide:
Lasta rohkaistaan omaperäiseen kuvailmaisuun, jonka lähtökohtana ovat hänen omat havaintonsa, kokemuksensa, tunteensa ja mielikuvansa. Lapsen persoonallista tapaa ilmaista kuvallisesti itseään tuetaan. Lapsi opettelee arvostamaan omaa sekä toisten työtä. Tärkeää on näyttää arvostus asettamalla lasten töitä esille, dokumentoimalla niitä sekä keskustelemalla niistä yhdessä. Aikuinen kannustaa lasta leikkivään, tutkivaan ja kokeilevaan työskentelyyn.
Opetellaan käyttämään erilaisia välineitä ja materiaalia, tutustutaan erilaisiin työtapoihin ja kuvallisen ilmaisun tekniikoihin, joita sovelletaan ikäkauden mukaisesti. Näitä ovat mm. piirtäminen, maalaaminen, rakentelu, savityöt ja muu muotoilu, erilaiset painantamenetelmät sekä valokuvaus, videointi ja atk-työskentely sekä monenlaiset sekatekniikat.

Musiikki:
Esiopetuksessa painottuu musiikin kokeminen yhdessä toisten kanssa. Musiikillisen itseilmaisun taidot kehittyvät ja rohkeus esiintyä yhdessä ja yksin kasvavat näiden kokemusten myötä. Lapsi tutustuu leikin, elämysten, kokemusten ja tekemisen kautta musiikin peruskäsitteisiin. Musiikkia integroidaan opetukseen ja päivittäisiin toimintoihin.
Musiikkikasvatus on laulamista, rytmi- ja kehon soittimilla soittamista, musiikin kuuntelua ja liikkumista musiikin tahdissa. Erilaiset musiikilliset tapahtumat, vierailut ja konsertit rikastuttavat musiikkikasvatusta.

Ilmaisutaito:
Lasta kannustetaan ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan sanoin sekä draaman keinoin: äänenpainoin, äänensävyin, ilmein, elein ja liikkein. Erilaisia toimintatapoja ovat esikouluikäiselle tyypilliset mielikuvitus- ja roolileikit, väline-, naamio-, varjo-, nukke- ja pöytäteatteri sekä muut teatterimuodot, pantomiimi, lasten omat esitykset, dramatisointi, improvisointi jne. Juhlat ovat merkittäviä esitystilanteita. Ymmerstan esikoululaiset osallistuvat syyslukukauden päätteeksi kuusijuhlaan ja keväällä koivujuhlaan. He valmistavat ryhmänä tai yhdessä kummiluokkansa kanssa esityksen juhlaan. Lisäksi esikoululaiset valmistavat omia pieniä esityksiä toisilleen ja vanhemmille. Nämä juhlat ovat oivallisia tilaisuuksia kasvaa niin esiintyjänä kuin yleisönäkin. Mahdollisuuksien mukaan käydään teatterissa tai hankitaan koululle teatteriammattilaisia esiintymään. Draamaa käytetään oppimismenetelmänä. Opittavaan asiaan eläydytään roolityöskentelyn kautta. Näin saatu tunnekokemus edistää asian ymmärtämistä ja oppimista.

Käden taidot:
Tavoitteena on, että lapsi kokee onnistumisen elämyksiä omista töistä ja kokee tekemänsä työn arvokkaaksi. Onnistumisen elämyksiä lapsi saa esim. askartelussa, tekstiili- ja puutöissä. Lapsi opettelee erilaisia työtapoja ja tutustuu samalla erilaisiin materiaaleihin. Käden hienomotoriikka, käden ja silmän yhteistyö, keskittymiskyky, ajattelu- ja ongelmanratkaisutaidot sekä myös avaruudellinen hahmottaminen kehittyvät. Samalla harjoitetaan mielikuvitusta, ajattelun taitoja ja itseilmaisua. Pienten työtehtävien kautta (esim. omien jälkien siivoaminen) lapsi oppii ottamaan vastuuta ympäristöstään ja oppii huomaamaan jokaisen henkilökohtaisen työpanoksen tärkeyden yhteisen viihtyvyyden lisäämiseksi.

TAVOITTEET taiteen ja kulttuurin sisältöalueen osalta Ymmerstan esiopetuksessa

· oppia arvostamaan omaa ja toisen työtä

· ilon kokeminen omista ja ryhmän yhteisistä tekemisistä

· saada kokemuksia ja kehittyä eri taiteiden alueilla

· tehdä havaintoja itsestään

· eri välineiden käyttö ja niiden huolto

SISÄLLÖT JA MENETELMÄT vaihtelevat taidelajin mukaan

· laululeikit ja muu musiikillinen esittäminen

· peruskäsitteet (hidas/nopea, yksin/yhdessä, hiljaa/kovaa) tutuiksi

· draaman keinot, ajatusten ja tunteiden ilmaisemisen tukeminen

· tutustuminen erilaisiin kuvataiteen tekniikoihin ja materiaaleihin (maalaaminen/ piirtäminen/ kuivapastellit/savi/hiili/ erilaiset tekstiilit)

· puutyöt ja nikkarointi

· rakenteleminen eri materiaaleja käyttäen

· leipominen

· siivous ja järjestely sekä muut pienet työtehtävät

4 Esiopetuksen yleinen tuki

4.1 Yhteistyö kotien kanssa

Lapsen yksilöllisen kasvun ja kehityksen tukeminen onnistuu parhaiten yhteistyössä huoltajien kanssa. Tästä syystä avoimen ja luottamuksellisen suhteen rakentaminen vanhempien ja esiopetushenkilökunnan kesken on tärkeää. Ennen esiopetusvuoden alkua pidetään vanhempainilta, jossa tulevat esikoululaiset vanhempineen pääsevät tutustumaan kouluun.

Lukuvuoden alussa laaditaan jokaiselle lapsen esiopetuksen suunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Suunnitelman tavoitteita ja yhteisiä sopimuksia tarkistetaan ja arvioidaan tämän lisäksi vähintään kerran vuoden aikana. Esikoulupäivän kuulumisista keskustellaan vanhempien kanssa lasta esiopetuksesta sekä iltapäivähoidosta haettaessa. Tämän lisäksi vanhempien toivotaan olevan yhteydessä puhelimitse tai sähköpostin avulla. Esikoululaisen mukana kulkee myös reissuvihko, jonka välityksellä viestitetään tärkeät kuulumiset. Lisäksi perjantaisin reissuvihkossa tiedotetaan menneen viikon sekä tulevan tapahtumista.

Vanhempainiltoja pidetään vähintään kahdesti lukuvuoden aikana. Lisäksi koulussa järjestetään kuusi- ja koivujuhlat lukukausien päätteeksi ja muitakin yhteisiä tapahtumia.

4.2 Esiopetuksen yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa

Ymmerstan koulussa on sekä esiopetuksen että alkuopetuksen ryhmiä. Esi- ja alkuopetuksen ryhmät työskentelevät Puolen hehtaarin metsässä ja Koiramäessä (koulumme pienten oppilaiden solut). Toimintatilojen sijainti lähekkäin helpottaa yhteistyötä ryhmien ja opettajien välillä.

Esiopetuksessa olevat oppilaat ovat pieni mutta merkittävä osa kouluyhteisöä. He osallistuvat koulun yhteiseen toimintaan. Esi- ja alkuopetuksen oppilaiden yhteistoiminta suunnitellaan vuosittain esiopettajan ja luokanopettajien kesken. Neljännen luokan oppilaat ovat eskareiden kummeja. Kummioppilaat tukevat ja auttavat eskareita erilaisissa tilanteissa. Lisäksi kummien kanssa leikitään, pelataan ja luetaan.

Yhteistyö alueen päiväkotien, Tuomarilan, Luhtaniityn, Ullanmäen ja Koivuhovin kanssa kirjataan vuosittain yhteistyösuunnitelmaan. Syyslukukauden aikana pyritään järjestämään eskareiden ja 1.luokkalaisten vierailukäynnit entisessä päiväkodissa. Vastaavasti kevätlukukaudella uudet Ymmerstaan tulevat oppilaat vierailevat koulussa. Loppukeväästä järjestetään seuraavan syksyn 1.luokkalaisten kouluun tutustuminen. Päiväkotien ja koulun suunnittelu- ja nivelpalaverit ovat säännöllinen osa yhteistyötä. Ymmerstan alueen päiväkotien lapset osallistuvat koulun juhliin mahdollisuuksien mukaan (kenraaliharjoitukset) ja yhdessä tilataan koululle nukketeatteriesitys vuosittain. Lisäksi lähipäiväkodeilla on mahdollisuus käyttää koulun liikuntatiloja.

4.3 Yhteistyö esiopetuksen toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön, tukipalveluiden, asiantuntijoiden ja muiden tahojen kesken

Esiopetuksen ja päivähoidon tulee muodostaa saumaton kasvatuksellinen jatkumo lapsen elämässä ennen koulunkäyntiä. Ymmerstan kouluun esikoululaiset siirtyvät hyvin erilaisista taustoista. Lasta koskevan tarpeellisen tiedon siirtäminen edellisistä hoitopaikoista helpottaa esiopetuksen aloittamista. Turvallisen ryhmäytymisen merkitys on erittäin tärkeää.

Yhteistyö esiopetuksen, Tenavapäiväkotien järjestämän aamu- ja iltapäivähoidon ja vanhempien välillä on tärkeää. Aamuhoidon työntekijä viestittää aamulla saamansa tiedot esiopettajalle. Esiopetuspäivän päätteeksi avustaja tai esiopettaja varaa aikaa kertoakseen eskaripäivän kulusta iltapäivähoidon henkilöstölle. Lisäksi kerran viikossa esiopetusryhmän ja iltapäivähoidon henkilöt kokoontuvat keskustelemaan esiopetusryhmän asioista sekä suunnittelemaan toimintaa. Yhteisesti sovittujen tavoitteiden toteuttamiseen sitoudutaan.

Esiopetuksessa olevat lapset kuuluvat koulun oppilashuoltoryhmän toiminnan piiriin. Ryhmään kuuluu lapsen asioita käsiteltäessä laaja-alainen erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, kuraattori, rehtori ja esiluokan opettaja. Vanhemmat osallistuvat kokoontumiseen, jos se on tarpeen. Vanhemmilta pyydetään lupa tietojen siirtämiseen päiväkodeista tai muualta heti lukuvuoden alussa.

Neuvolan, hammashoitolan, terapeuttien, perheneuvolan sekä muiden sosiaali- ja terveyspuolen toimijoiden kanssa ollaan yhteistyössä esiopetusvuoden aikana tarpeen mukaan.

4.4 Esiopetuksen oppilashuolto

ESIKOULULAISTEN OPPILASHUOLTO YMMERSTAN KOULUSSA

Esiopetuksessa olevalla lapsella on oikeus koulun oppilashuoltoon. Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Palvelut toteutetaan yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa.

Koulun oppilashuoltoryhmä toimii ensisijaisesti ennaltaehkäisevästi, mutta tarvittaessa se puuttuu mahdollisimman nopeasti koulun lasten ongelmiin. Oppilashuoltoryhmä laatii vuosittain toiminta- ja arviointisuunnitelman koulun lukuvuosisuunnitelman yhteydessä. Oppilashuoltoryhmä toimii yhteistyössä huoltajien ja kasvatuksesta vastaavien viranomaisten sekä hoidosta ja kuntoutuksesta vastaavien asiantuntijoiden kanssa.

Oppilashuoltoryhmä toimii koulun kriisiryhmänä ja kehittää koulun toimintavalmiutta eriasteisten kriisitilanteiden varalle. Koulun järjestyssäännöissä määritellään ohjeita sekä henkisen että fyysisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Turvallisuus- ja kriisisuunnitelmassa kuvataan toimintatavat erilaisten onnettomuus- tai kriisitilanteiden varalle. Ymmerstan koulussa on käytössä Sopukansio, jossa on yleistä tietoa koulukiusaamisen syistä ja ehkäisystä ja toimintamalli, jolla selvitetään riita- ja kiusaamistilanteita. Kansion sisältö on yhdessä henkilökunnan kanssa suunniteltu ja sitä päivitetään aina tarvittaessa. Koulukiusaamisen ehkäiseminen on jo esiopetuksessa alkavaa pitkäjänteistä asennekasvatusta, jota voidaan toteuttaa monella tavalla sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän ja kouluyhteisön tasolla.

Ymmerstan koulun oppilashuoltoryhmän (OHR) muodostavat rehtori, laaja-alainen erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja ja opetustoimen järjestämä koulupsykologi ja/tai kuraattori tarpeen mukaan. Ryhmä kokoontuu viikoittain, tarvittaessa useamminkin. Jokaisen ryhmän ja luokan tilanteeseen tutustutaan lukuvuoden aikana opettajan kanssa käytävässä keskustelussa. Lisäksi opettajien, oppilaiden tai oppilaan huoltajien on mahdollista pyytää ryhmää koolle akuuteissa tilanteissa.
Oppilashuoltoryhmä pyrkii toimimaan ennaltaehkäisevästi esim. suuntaamalla erityisopettajan tukitoimia todettuihin tarpeisiin. Vakituisten jäsenten lisäksi koulun oppilashuoltoryhmään osallistuvat tarvittaessa koulun opettajat sekä koulun ulkopuoliset oppilashuoltoryhmän kanssa toimivat muut asiantuntijat. Mikäli kokouksista laaditaan muistio, on sitä sisällön luottamuksellisuuden vuoksi säilytettävä niin, ettei se ole asiaankuulumattomien saatavilla. Esikoululaisen huoltajilla on oikeus tarkastaa muistiossa olevat itseään koskevat tiedot ja/tai saada niistä jäljennös.

Oppilashuoltoryhmän toiminta on luottamuksellista, ja siinä on otettava huomioon, mitä tietojen saannista ja salassapidosta eri laeissa säädetään.

Esikoululaiset kulkevat Ymmerstan kouluun pääasiallisesti huoltajiensa saattamina. Useat esiopetusikäiset harjoittelevat kevään aikana kulkemista esiopetukseen itsenäisesti. Etukäteen vanhempien ja lapsen kanssa pohditaan turvallisen kulkemisen reittiä ja tehdään siitä yhteinen sopimus. Vanhemmat kuljettavat pääsääntöisesti aamu- ja iltapäivähoitoa tarvitsevat lapset kouluun. Huoltajilla on mahdollisuus hakea esikoulumatkoihin matka-avustusta, mikäli matkan pituus on yli 3 kilometriä.

Ymmerstan koulussa ruokailu tapahtuu rauhallisesti, kauniita ruokailutapoja noudattaen kouluravintola Salaisessa puutarhassa. Oppilaat ottavat ruokansa itse. Kauniita pöytätapoja ja terveellisiä ruokatottumuksia harjoitellaan. Ruokailutilanteet huomioidaan lukuvuoden aikana erilaisten teemojen ja tapahtumien yhteydessä.

Terveydenhoitaja ottaa Ymmerstan koululla vastaan oppilaita 1-3 kertaa viikossa. Lääkärin käynnit sovitaan erikseen terveydenhoitajan kanssa. Akuutin hoidon lisäksi terveydenhoitaja tekee kunnassa sovitut vuotuiset tarkastukset lääkärin kanssa. Esikoululaisten 6-vuotistarkastukset tehdään neuvolassa tai Ymmerstan koululla.

Esikoululaisen tärkeimmät tukijat koulussa ovat oman esikouluryhmän aikuiset. Aikuisen rooli lapsen ongelmien havaitsemisessa ja ongelmiin puuttumisessa varhaisessa vaiheessa on tärkeä. Esikoululaisesta huolehtiminen edellyttää lisäksi koulun koko henkilökunnan keskinäistä yhteistyötä.

4.5 Lapsen esiopetussuunnitelma ja esiopetuksesta annettava todistus

Jokaiselle esiopetuksessa olevalle lapselle laaditaan lapsen esiopetuksen suunnitelma. Uusi, yhtenäinen lomakkeisto esiopetuksen suunnitelmaa varten otettiin käyttöön elokuussa 2004 Espoossa. Suunnitelmaan kirjataan lapselle asetettavia tavoitteita, hänen vahvuuksiaan ja tuen tarve. Suunnitelma tehdään yhdessä vanhempien kanssa ja tarkistetaan esiopetusvuoden päättyessä, tarvittaessa useamminkin. Lapsi saa keväällä osallistumisestaan esiopetukseen todistuksen.

4.6 Lapsen kehittymisen seuranta ja oppimisen arviointi

Esiopetuksessa lasta arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja kannustaen, lapsen vahvuuksia korostaen. Arviointi perustuu opettajan jatkuvaan havainnointiin vuorovaikutustilanteissa. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna erilaisia arviointitehtäviä.

Vanhemmat osallistuvat arviointikeskusteluun, jossa arvioidaan lapsen kehitystä sekä käydään läpi syksyllä laadittu lapsen esiopetussuunnitelma. Tavoitteet kirjataan lapsen esiopetussuunnitelmaan. Esikoululainen täyttää ennen ensimmäistä yhteistyöpalaveria oman osionsa, jossa kuvataan hänen taitojaan ja toiveitaan esikouluvuoden ajalle.
Esikoululainen esittelee itse näkemystään omasta osaamisestaan. Itsearviointia harjoitellaan muutoinkin arvioimalla omaa työskentelyä ja tuotoksia. Ryhmä voi myös yhdessä arvioida omaa selviytymistään erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa.

5 Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus

Esiopetuksessa annetaan erityistä tukea sitä tarvitseville lapsille. Esiopetuksen erityisopetus järjestetään pääasiassa muun toiminnan ja opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena tai pienryhmä- ja yksilötyöskentelynä. Lapsen esiopetuksen fyysinen ja sosiaalinen oppimisympäristö ja tarvittavat tukipalvelut järjestetään ensisijaisesti niin, että lapsi voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua ryhmän toimintaan. Yhdessä vanhempien ja eri asiantuntijatahojen kanssa laaditaan erityislapsen esiopetuksen suunnitelma työskentelyn ja tavoitteiden perustaksi. Suunnitelmaan kirjataan lapsen oppimisympäristöön liittyvät mahdolliset muutostarpeet sekä opetukseen osallistumisen edellyttämät tuki - ja oppilashuoltopalvelut, niistä vastaavat tahot ja edistymisen seuranta ja arviointi.

Suunnitelman tulee sisältää myös:
1. lapsen kasvulle ja kehitykselle asetettavat tavoitteet
2. arvio lapsen senhetkisestä tilasta
3. lapsen vahvuudet
4. lapsen vaikeudet ja tuen tarve
5. oppimiseen mahdollisesti liittyvät riskitekijät

Niille lapsille, jotka on otettu tai siirretty erityisopetukseen, suunnitelma laaditaan henkilökohtaiseksi opetuksen järjestämistä koskevaksi suunnitelmaksi (HOJKS).

Erityistä tukea annetaan esiopetuksessa
- lapsille, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea kasvulleen
- lapsille, joiden kehityksen kasvun ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai toimintavajavuuden vuoksi
- lapsille, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden ja huoltajan mukaan oppimisvalmiuksiin liittyviä mahdollisia riskitekijöitä
- pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille
- lapsille, joiden perusopetuksen aloittamista on päätetty siirtää vuotta myöhemmäksi
- lapsille, jotka otetaan tai siirretään erityisopetukseen esiopetuksen aikana

Tilanne sekä edellä mainitut vaihtoehdot arvioidaan aina kunkin tapauksen mukaan. Erityinen tuki sisältää oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyn, varhaiseen tunnistamiseen ja kuntouttamiseen liittyvät tarpeelliset toimet. Lapsen esiopetussuunnitelmaan kirjataan tarvittavat tukitoimet. Vanhempien aktiivisuus sekä ongelman hyväksyminen on merkittävää lapsen varhaisen kuntouttamisen kannalta.

6 Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten esiopetus

Esiopetusikäisten maahanmuuttajalasten opetus järjestetään muun esiopetuksen yhteydessä. Maahanmuuttajataustaisten lasten esiopetuksen tavoitteet vastaavat esiopetuksen yleisiä tavoitteita. Lapsen kehitystä tuetaan hänen taustansa ja kokemuksensa huomioiden. Tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi tarvitaan suomen kielen opetuksen lisäksi oman äidinkielen opetusta.
Lapsen kielellisen ilmaisun tukeminen on tärkeää esiopetusvuoden aikana. Esiopetuksessa käytettävät työtavat ohjaavat eri kieli- ja kulttuuriryhmistä tulevia lapsia käyttämään suomenkieltä eri tilanteissa ja auttavat sopeutumaan suomalaiseen kulttuuriin. Lapsen esiopetuksen suunnitelman tekemiseen osallistuu vanhempien ja esiopetusryhmän henkilöstön lisäksi tarvittaessa tulkki.

Maahanmuuttajalasten erilaiset kulttuuritaustat tarjoavat ryhmän lapsille ja aikuisille luonnollisen tavan ja mahdollisuuden kasvaa monikulttuurisuuteen.

7 Toiminnan arviointi ja kehittäminen

Espoon kaupungin koulutoimessa on otettu käyttöön EFQM (The European Foundation of Quality Management) laadun arviointijärjestelmä. Tämän mallin pohjalta Ymmerstaan on laadittu arviointisuunnitelma. Koulun toiminnan arvioinnista saatujen tulosten pohjalta kehitetään koulun toimintaa. Lukuvuosisuunnitelmassa nimetään arviointia koordinoiva opettaja ja arviointiryhmä.

Arvioinnin kohteina ovat opetuksen tuloksellisuus, oppimisympäristö (fyysinen, psyykkinen sekä tieto- ja viestintätekniikka), oppilashuolto, johtaminen, henkilöstön ja oppilaiden hyvinvointi.

Esiopetustoimintaa sekä sisältöä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti.

Sitä ohjaa
-lapsilta tuleva suora palaute
-vanhemmilta tuleva palaute
-henkilökunnan arviointikeskustelut
-kehityskeskustelut rehtorin kanssa
-keskustelut erilaisissa asiantuntijatiimeissä

Tarkempi arviointisuunnitelma on kirjattu koulun opetussuunnitelmaan ja sitä tarkennetaan vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa.